Karstula on tarjonnut uusille tulijoille ilmaisia asuntoja vuoden ajan. Kokeilu on tuonut useita työntekijöitä kunnan terveydenhuoltoon ja yhden uuden vakituisen asukkaan.
Karstulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio raivaa tietään tuoreen lumihangen läpi kohti rivitalokaksion ovea. Hän on tullut esittelemään, millaisia koteja keskisuomalaisessa pikkukunnassa olisi tarjolla alueelle töihin tuleville ihmisille.
Asunto on hyvässä kunnossa ja lähellä keskustaa. Sen paras ominaisuus on kuitenkin se, että asuminen on ilmaista.
Kyseessä on kokeilu, jolla Karstula yrittää taklata erityisesti sosiaali- ja terveysalan jatkuvaa työntekijäpulaa. Tämän vuoden alusta alkaen uusille Karstulaan vakituisesti työhön tuleville on tarjottu ilmaista vuokra-asuntoa työsuhteen koeajaksi, eli jopa puoleksi vuodeksi.
Ensimmäinen tarjoukseen tarttunut oli Pasi Kirkkala. Hänelle tarjottiin viime keväänä työsopimusta paikallisesta teollisuusalan yrityksestä, mutta muutto ennestään tuntemattomalle paikkakunnalle arvelutti.
Tieto ilmaisesta asunnosta ratkaisi päätöksen päivässä.
– Sillä oli iso merkitys, että pääsin rauhassa tutustumaan tähän kuntaan ja työpaikkaan. Tartuin syöttiin ja jäin kiinni, Kirkkala nauraa.
Juuri näin Karstula toivoo asuntoedun toimivan.
Kunta uskoo saavansa rahojaan takaisin verotuloina
Kokeilu alkoi vuosi sitten kahdella vuokra-asunnolla. Kysyntää riitti, joten syksyllä kunta otti käyttöönsä vielä kolmannen huoneiston, ja asuntoetua on päätetty jatkaa myös ensi vuonna. Tällä hetkellä tulijoita on jonoksi asti.
Ilmaisilla kodeilla on saatu houkuteltua Karstulaan kipeästi kaivattua työvoimaa terveyskeskukseen ja alueen yrityksiin. Alle 4 000 asukkaan Karstula on saanut myös ainakin yhden uuden kuntalaisen, sillä Pasi Kirkkala on muuttanut virallisesti paikkakunnalle.
Kunnanjohtaja Pekka Kanervio pitää noin 15 000 euron vuosittaista panostusta asuntoetuun kannattavana.
– Uusi asukas maksaa jo seuraavana vuonna verotuloina takaisin oman ilmaisen asumisensa, Kanervio laskee.
Vaikka kaikista kokeiluun osallistuneista ei pysyviä asukkaita tulisikaan, työvoiman saatavuuden paraneminen on kunnanjohtajan mukaan positiivinen asia jo itsessään.
Samaa konstia on kokeiltu muuallakin
Karstulan idea ilmaisesta asumisesta ei ole täysin ainutlaatuinen. Vastaavaa porkkanaa on heiluteltu uusien asukkaiden toivossa muun muassa Oulaisissa, Paltamossa ja Rääkkylässä.
Tempauksilla on saatu kuntien asukaslukua kasvuun, ainakin hetkellisesti.
Osassa kokeiluista tavoitteena on ollut myös kunnan näkyvyyden lisääminen, ja ilmaisasujilta on edellytetty esimerkiksi somepäivitysten tekemistä.
Suurin osa ilmaisen asumisen tarjouksista on jäänyt tähdenlennoiksi. Karstulassakin asiaan suhtaudutaan vielä kokeiluna, mutta kunnanjohtaja Pekka Kanervio toivoo, että jatkoa voisi olla luvassa myös vuoden 2025 jälkeen.
Kanervion oma mielipide on, että jos ilmaisten asuntojen avulla kuntaan saadaan houkuteltua yksikin uusi asukas vuosittain, menettelyä kannattaisi jatkaa.
Hän ei kuitenkaan usko, että mitkään houkuttimet saavat ihmistä muuttamaan, mikäli kunnan perusasiat eivät ole kunnossa.
– Eivät yksittäiset pienet rahasummat ole se juttu, vaan palvelut. Niistä on pidettävä kiinni, jos halutaan uusia asukkaita, Kanervio sanoo.
Puolen vuoden ilmaisen asumisen jälkeen Pasi Kirkkala hankki uuden kodin. Nyt hän asuu vuokralla maaseudun rauhassa, Oinoskylän vanhan koulun yhteydessä olevassa asunnossa.
Tuore karstulalainen ei ole katunut päätöstään.
– Täällä on kaikki mitä ihminen tarvitsee ja ihmisiin tutustuu nopeasti. Olen tyytyväinen, että otin riskin ja lähdin tänne.