Viikon kestävä Atlantin ylitys laivalla on maata pitkin matkailevan Tenka Issakaisen toteutunut haave. Hitaassa matkailussa on kyse muustakin kuin hitaasti etenemisestä.
Sinistä ulappaa silmänkantamattomiin.
Sitä on luvassa seuraavan viikon ajan, kun Tenka Issakainen on juuri noussut laivaan Englannin Southamptonista määränpäänä jouluinen New York.
Lähes kaksi viikkoa kestävä matka maata pitkin Rovaniemeltä New Yorkiin on kerran elämässä kokemus, josta Issakainen on haaveillut jo vuosien ajan.
– Jos on joku kaupunki maailmassa, johon täytyy saapua laivalla, niin se on kyllä New York, Issakainen sanoo.
Issakainen on kokenut hitaan matkan taittaja.
Tätä ennen hän on matkustanut esimerkiksi Lapista maata ja merta pitkin Islantiin ja taittanut tuhansia kilometrejä junien ja bussien kyydissä ympäri Eurooppaa.
– Ihan vilpittömästi pidän bussissa kököttämisestä, Issakainen sanoo.
Suomen suurimmasta risteilyjä myyvästä matkatoimistosta Risteilykeskuksesta kerrotaan, että Atlantin ylitykset ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina.
Monet Risteilykeskuksen asiakkaat haluavat ”kerran elämässä” -kokemuksen ja varaavat siksi Atlantin ylittävän risteilyn, operatiivinen johtaja Antti Raitamaa kertoo.
Raitamaan mukaan nämä risteilyt ovat suhteessa edullisempia kuin risteilyt Välimerellä ja Karibialla.
– Etenkin kokeneemmat risteilymatkustajat valitsevat usein Atlantin ylityksen risteilyn edullisemman hinnan vuoksi ja menevät laivalle rentoutumaan ja nauttimaan laivan palveluista.
Ei pelkästään ympäristösyistä
Issakainen ei matkusta maata pitkin pelkästään ympäristösyistä.
Hän kertoo ymmärtävänsä, että etenkin laivalla kulkeminen tuottaa myös ympäristölle haitallisia päästöjä, joita hän ei matkoillaan kovin tarkasti edes laske.
Hitaamman etenemisen ekologisuus on Issakaiselle matkanteossa ikään kuin hyvä bonus kaiken muun mieluisan päälle.
Esimerkiksi laivamatkalla Färsaarten kautta Islantiin hän näki luontoa aivan eri tavalla kuin lentäen olisi ollut mahdollista.
– Siinä tulee erilainen tunne matkan teosta, kun on lähempänä pintaa.
Issakainen kertoo nauttivansa maata pitkin matkustamisesta myös siksi, että se antaa luvan vaipua ajatuksiin ja vain katsella vaihtuvia maisemia.
Atlantin ylityksellä maisemat eivät tosin juuri vaihdu, joten siellä Issakainen on päättänyt kuluttaa aikaansa kirjoittamalla.
Katso kuvia Issakaisen matkasta Rovaniemeltä New Yorkiin. Kuvat näkyvät isompana, kun klikkaat niitä:
Hidas matkailu ei ole vain hidasta etenemistä
Hidas matkailu ei ole vain hitaalla kulkuvälineellä matkustamista, vaan myös laajempi kokemus, jossa mennään ja koetaan hitaasti.
Se, mitä hitaasti meneminen kenellekin tarkoittaa, on myös henkilökohtaista ja siksi vaikeasti määriteltävissä, Lapin yliopiston matkailualan tutkimuksen opettaja Anna-Emilia Haapakoski sanoo.
– Siihen liittyy sellainen erilainen oleminen suhteessa paikkoihin ja muihin ihmisiin. Se on erilainen lähestymistapa.
Korona-ajan jälkeen odotettiin, että lentomatkailu jäisi pysyvästi matalammalle tasolle, mutta näin ei käynyt. Haapakoski ei silti pidä hitaamman matkailun yleistymistä täysin toiveajatteluna.
Haapakosken mukaan esimerkiksi matkailubuumia elävässä Lapissa on Rovaniemen kaupungin tilaisuuksissa jo visioitu, miltä tulevaisuuden matkustaminen voisi näyttää.
Kestävää matkailua edistämään on aloitettu myös Rovaniemen matkailun uusi aika-hanke. Maata pitkin matkailua hanke ei tosin suoraan kehitä.
Junalla ja bussilla Lappiin saapuvien matkailijoiden määriä ei toistaiseksi edes tarkkaan tilastoida. Haapakosken mukaan tätä on kuitenkin Lapin matkailustrategiaa koskevissa tilaisuuksissa jo väläytelty.
Maata pitkin -matkojen tilastoiminen olisi Haapakosken mielestä tärkeää.
– Usein, kun jotain asiaa seurataan ja siitä uutisoidaan, se myös suuntaa jatkossa toimintaa ja sen kehittämistä.
