Ympäristöjärjestöt ovat pettyneitä korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen hylätä valitus Petteri Orpon (kok.) hallituksen ilmastotoimista.
Järjestöt nostivat hallitusta vastaan oikeuskanteen elokuussa. Järjestöjen mielestä hallitus rikkoo ilmastolakia, sillä Suomi on lipeämässä sekä omasta tavoitteestaan olla hiilineutraali vuonna 2035 että EU:n ilmastovelvoitteista.
Molempien tavoitteiden saavuttaminen on kirjattu ilmastolakiin.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) tulkitsee hallituksen toimet vielä riittäviksi, vaikka ilmastoasiantuntijat ovat asiasta eri mieltä.
– Olen aivan superpettynyt siihen, minkä näköiseen lopputulokseen tässä ratkaisussa päädyttiin. Se ei ole sitä, mitä odotimme, tai varsinkaan sitä, minkä näköisillä perusteluilla se on tehty, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.
Koljosen mukaan ei voi olla niin, että jokainen hallitus voi tehdä kaksi tai kolme vuotta selvityksiä ja suunnitelmia, muttei toimeenpanna päätöksiä ilmastotoimista.
– Tällainen viivyttely ja odottelu ja perustelu, että tehdään selvityksiä, ei ole riittävää. Se ei osoita, että ilmastolain tavoitteisiin päästään, Koljonen sanoo.
KHO toteaa päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Hallitus on aloittanut lisätoimien valmistelun ja niiden toteuttaminen vie aikaa.
KHO:n mukaan ei ole siksi mahdollista ottaa vielä kantaa siihen, ovatko toimet riittämättömiä ilmastolain taakanjakosektoria koskevan vuoden 2030 tavoitteen ja vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.
Valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle KHO:lle tekivät Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL), Greenpeace, Amnesty, Luontoliitto, Suomen saamelaisnuoret sekä Ilmastoisovanhemmat.
Vuosi aikaa tehdä toimet hiilinielujen vahvistamiseksi
Asiantuntijat ovat jo pitkään arvioineet, että Suomi tulee nykytoimilla jäämään ilmastotavoitteistaan. Asia todettiin myös ilmastovuosikertomuksen yhteydessä kesäkuussa.
Tuolloin ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) myös myönsi tilanteen suoraan.
Greenpeacen ilmastoasiantuntijan Kaisa Kososen mukaan oikeuden päätös antaa hallitukselle vuoden aikaa tehdä puuttuvat ilmastotoimet. Se tarkoittaa erityisesti metsien hiilinielujen vahvistamista.
Kososen mukaan hallituksen pitää tarkastella, minkälaisin kepein ja porkkanoin metsien hakkuut saataisiin kestävälle tasolle. Myös muun muassa maataloudessa ja turvepeltojen päästöissä on tehtävää.
– Annetaan hallitukselle nyt vielä yksi mahdollisuus näyttää, miten ilmastolaki, joka on saanut kansainvälistäkin ihailua, viedään Suomessa kunnialla maaliin, Kosonen sanoo.
Kososen mukaan on merkittävää, että KHO päätti tutkia järjestöjen valituksen. SLL ja Greenpeace valittivat myös KHO:een jo Marinin hallituksen riittämättömistä toimista hiilinielujen romahtamisen vuoksi syksyllä 2022.
KHO ei tuolloin käsitellyt kannetta, sillä ilmastolaki oli sen mukaan ollut voimassa liian vähän aikaa.
Mykkänen: Metsien hakkuiden on vähennyttävä
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo, että hallitus on tunnistanut metsien hiilinielujen parantamistarpeet. Niitä on myös alettu valmistella hallitusohjelman mukaisesti osana energia- ja ilmastostrategiaa.
– KHO linjasi, että on ennenaikaista arvioida mitkä lisätoimet hallitus tulee ottamaan käyttöön, saati sitten minkä verran toimilla hiilensidontaa lisätään, Mykkänen sanoo.
Mykkäsen mukaan keskeisiä toimia ovat metsien kasvukunnon parantaminen, turvemaiden hiilivaraston lisääminen ja kiertoaikojen lisääminen eli metsien hakkuuvälien kasvattaminen.
Mykkäsen mielestä on liian aikaista ottaa kantaa, ovatko hallituksen valmistelussa olevat toimet riittäviä ilmastolain täyttämiseen eli siihen, tuleeko Suomesta hiilineutraali vuonna 2035.
Mykkänen vahvistaa, että Suomi ei pääse hiilineutraaliksi ilman, että hakkuut vähenevät.
– Niin suuria nielun paranemisia kuin tavoitteeseen tarvitaan, on vaikeaa nähdä ilman, että kokonaishakkuusuorite jonkin verran nykytasolta laskee, Mykkänen sanoo.
Professori: Jos vielä odotetaan, kohta ei enää päästä tavoitteisiin
Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen ympäristöoikeuden professorin Kati Kulovesi ihmettelee oikeuden ratkaisua.
– Se on aika yllättävä ratkaisu. Kolme vuotta on tiedetty, että meillä on merkittävä toimenpidekuilu sekä ilmastolain tavoitteisiin että EU:n maankäyttösektoria koskevan nielutavoitteen tavoitteisiin, eikä merkittäviin toimiin ole ryhdytty, Kulovesi sanoo.
Hallituksella on parhaillaan valmisteilla energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastolain edellyttämä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Lisäksi hallitus tarkastelee maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa.
Kuloveden mukaan kyseiset toimet ovat kuitenkin rutiinitoimenpiteitä, jotka tapahtuisivat joka tapauksessa.
Hänen mukaansa korkein hallinto-oikeus on antanut painoarvoa sille, mitä valtion viranomaiset sanovat käynnissä olevista prosesseista.
Ympäristöministeriö toteaa vastineessaan KHO:lle, että päätökset lisätoimista ovat tehtävissä aikataulussa, joka on riittävä ilmastolain tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi ja noudattamiseksi.
Kuloveden mukaan tuomioistuin luottaa siihen, että näin todella tapahtuu.
– Itse näkisin, että olemme aika kriittisessä ja kiireellisessä tilanteessa. Jos pitää odottaa vielä lisää, on tosi vaikeata saavuttaa sekä ilmastolain että EU:n nieluasetuksen tavoitteita, Kulovesi sanoo.
