Uudet ruokasuositukset kannustavat kasvipainoitteiseen syömiseen. Ruokatutkijan mielestä pelkkä valistus ei ole riittävä keino suomalaisten ruokatottumusten muuttamiseen.
Suomalaiset syövät aiempaa enemmän hedelmiä ja vihanneksia.
Näin kerrotaan Ylelle esimerkiksi Lidlistä ja Keskosta. S-ryhmän mukaan on vielä liian aikaista sanoa, onko myynti lisääntynyt siinä määrin, että voitaisiin puhua selvästä muutoksesta.
Oulussa sijaitsevien K-Citymarket Raksilan ja Supermarket Pekurin kauppiaat Jaana ja Mika Sara ovat sitä mieltä, että muutos johtuu uusista ruokasuosituksista. Molemmissa kaupoissa on havaittu ero asiakkaiden ostokäyttäytymisessä ruokasuositusten julkaisun jälkeen.
– Esimerkiksi vihannesten ja hedelmien käytön lisääntyminen näkyy erityisesti Pekurissa. Siellä on ollut tosi voimakas nousu. Raksilassa taas on ollut voimakasta nousua esimerkiksi linsseissä, kikherneissä ja muissa, Mika Sara kertoo.
Uudet ruokasuositukset julkaistiin marraskuun lopussa. Niissä kasvisten, hedelmien ja marjojen suositeltu määrä nostettiin 500–800 grammaan päivässä.
Kauppojen keskusliikkeissä vastaavia yhtäläisyysmerkkejä ruokasuositusten ja lisääntyneen myynnin välille ei uskalleta vetää. Esimerkiksi Keskon mukaan tarkasteltava aikaväli on niin lyhyt, että suositusten mahdollisesta vaikutuksesta myyntiin ei vielä pysty sanomaan mitään varmuudella.
– Marraskuusta tähän hetkeen hedelmien ja vihannesten kysyntä on kuitenkin ollut hieman suurempaa verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna, kertoo Keskon osto- ja myyntipäällikkö Nanette Karttunen Ylelle sähköpostitse.
Ruokatutkija: Suositukset eivät juuri tehoa
Ruokatutkija Markus Vinnarin mielestä yleisesti ruokasuositusten suora vaikutus suomalaisten ostoskoriin on suhteellisen vähäinen.
– Siitä voi olla montaa mieltä, että ovatko suositukset näkyneet alkuunkaan. Jos sieltä lihan nostaa, niin lihansyönti on ollut kasvussa suosituksista huolimatta.
Toisaalta Vinnarin mukaan vaikutus on vaikeasti arvioitavissa: on mahdollista, että ilman suosituksia kulutus voisi olla jopa isompaa.
Vinnari kertoo olevansa sitä koulukuntaa, joka ei usko pelkän tiedottamisen ja kansanvalistuksen olevan riittävä keino suomalaisten ruokatottumusten muuttamiseen. Vinnarin mukaan esimerkiksi maatalouspolitiikalla on suurempi vaikutus kulutukseen kuin ruokasuosituksilla.
Vinnarin mielestä julkinen keskustelu ravitsemussuosituksista on tulehtunutta. Yksi ongelma on niistä uutisointi: Vinnarin mielestä suosituksista tehdään ”helppoja nostoja”, jotka herättävät voimakasta julkista keskustelua.
– Toivoisin, että keskustelu rauhoittuisi. Olisi hyvä pohtia mitä se tarkoittaisi maatalouspolitiikan kannalta, että saataisiin tämän tyyppistä muutosta aikaiseksi. Suomessa ei ole herätty siihen, että meillä on kansallisesti ongelma ravitsemuksen kanssa esimerkiksi ylipainon yleisyyden takia.
