Hälytysajossa hätäjarrutukset ovat harvinaisia, mutta kun tilanne tulee eteen, on hyvä tietää, miten auto käyttäytyy, sanoo kokenut kouluttaja Jukkapekka Tiainen Räyskälän radalla.
Paloauto kiitää Lopen Räyskälän lentokentän ajoharjoitteluradalla. Vauhtia on 60 km/h. Jarrut pohjaan. Kyydissä täristää, koska alusta on jäinen ja muhkurainen. Auton perä heilahtaa ja keilat kaatuvat.
Palaute tulee kouluttajalta heti.
– Oli hyvä oikea-aikainen vastaohjaus, mutta ehkä loppuvaiheessa olisi voinut kääntää enemmän. Nyt auton kulkusuunta muuttui 45 astetta, pyöristä meni pito ja kuljettajasta tuli heti matkustaja, toteaa yrittäjä ja kouluttaja Jukkapekka Tiainen.
Lopella Räyskälän ilmailukeskuksen kiitoradalla on päästy muutaman vuoden tauon jälkeen kouluttamaan raskaiden ajoneuvojen kuljettajia liukkailla keleillä.
Koulutukset katkesivat muutamaksi vuodeksi kentän kiitoradan remontin vuoksi.
Räyskälä on tällä hetkellä ainoa paikka Etelä-Suomessa, jossa pystytään kouluttamaan raskasta liikennettä liukkaan kelin oloissa.
Hälytysajokoulutukselle selkeä tarve
Jukkapekka Tiainen on kouluttanut pelastusalan henkilöstöä sekä useita muita tahoja jo vuosien ajan. Hän toivoo, että alalle saataisiin aikaan standardi, joka ohjaisi harjoittelemaan liukkaan kelin ajoa joka vuosi.
– Hätäjarrutus ja väistö ovat harvinaisia. Mutta on hyvä tietää liukkaalla, miten auto käyttäytyy ja miltä autossa olo tuntuu, Tiainen sanoo.
Tiainen kertoo pelastushenkilöstön ajotaidon liukkailla keleillä olevan vaihtelevaa.
– Osa ensihoitopuolta on esimerkiksi sellaista, että liukkaan kelin kokemus on täysi nolla. Jos on tuore ajokortti, kuski ei välttämättä ole edes ikinä tehnyt hätäjarrutusta.
Ratkaisuksi Tiainen esittää, että hälytysajokoulutus pitäisi standardisoida. Sitten sisäasiainministeriön puolelta pitäisi ohjeistaa koulutusvaatimukset, joiden jälkeen voisi ajaa hälytysajoa.
– Nykyisin vaatimus on nolla tuntia, että saa laittaa vilkut päälle.
Jännittäviä läheltä piti -tilanteita
Helsingin Pelastuskoulun pelastajaoppilaiden tehtäviin Räyskälässä kuuluivat muun muassa hätäjarrutukset ja väistöliikkeet sekä peruutukset kapeisiin väyliin.
Yksi radalla tehtäviä suorittaneista oli sipoolainen pelastajaoppilas Sampo Viitaluoma.
– Tämä tuo itseluottamusta. Osaa vähän ennakoida, mitä saattaa tapahtua ja sitten reagoida.
Viitaluoman mukaan läheltä piti -tilanteita on oikeassakin liikenteessä tapahtunut. Liukkailla risteysalueilla auto lähtee herkästi puskemaan.
Koska Räyskälässä ei ole vaarana muuta liikennettä, autoa pääsee vapaasti kiihdyttämään ja tekemään hätäjarrutukset. Miltä tuntuu, kun iso auto ei tottele niin kuin haluaisi?
– Kyllä jännittää. Alkaa melkein puntti tutisemaan, kun huomaa, että 15–tonninen auto liukuu suoraan eteenpäin eikä tottele ollenkaan.
