Laitoksella varastoidaan energiaa hyödyntämällä hiilidioksidia varastoimisen väliaineena. Varastointikapasiteetti on 1600 MWh.
EPV Energia Oy suunnittelee Laihialle CO2-akkuteknologiaan perustuvaa energiavarastoa.
Hanke on Suomen ensimmäinen laatuaan, ja se hyödyntää hiilidioksidin olomuodon muutosta energian varastointiin.
Energiavarasto muodostuu CO2-akkuyksiköistä, joiden toiminta perustuu hiilidioksidin olomuodon muutokseen. Hiilidioksidin muuttaminen nestemäiseen olomuotoon kuluttaa energiaa, takaisin kaasumaiseen muotoon palauttaminen taas vapauttaa.
Energiavaraston avulla sähköenergiaa voidaan varastoida silloin, kun sähköä on tarjolla enemmän kuin sille on kysyntää ja vastaavasti tuottaa sähköä verkkoon, kun sähköstä on niukkuutta.
Laihialle suunniteltu energiavarasto tulee koostumaan CO2-akkuyksiköistä, joiden avulla voidaan varastoida jopa 400–1 600 MWh energiaa.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus on tullut nähtäville.
Arvioinnissa tarkastellaan hankkeen vaikutuksia maa- ja kallioperään, vesistöihin, kasvillisuuteen, eläimistöön, ilmastoon ja kulttuuriympäristöön.
Laihian Jokiperään Klipinnevalle suunnitellun laitoksen kokonaispinta-ala on noin 42 hehtaaria.
Ympäristövaikutukset vähäisiä
Yva-selostuksen mukaan suunnitellun energiavaraston toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä tai vaikutuksia maa- tai kallioperään tai pohjavesiin.
Vaikutukset maa- ja kallioperään syntyvät käytännössä energiavaraston rakentamisen aikaisista tavanomaisista maanrakennustoimenpiteistä.
Rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia liito-oraviin, lepakoihin tai muuhun lajistoon. Suunnitellulta sähkönsiirtoreitiltä tehtiin luontodirektiivin lajeista liito-oravasta kolme papanahavaintoa sekä kolohavaintoja sähkönsiirtoreitin pohjoisista osista, ja alue rajattiin liito-oravan ydinalueeksi sekä lisääntymispaikaksi.
Hankkeen vaikutusten merkittävyys pesimälinnustoon hankealueella on arvioitu kohtalaisiksi. Metson osalta vaikutukset ovat merkittäviä ja kielteisiä, koska hankealueella sijaitseva soidinpaikka häviää.
Energiavaraston kielteiset ilmastovaikutukset muodostuvat lähinnä hankkeen rakentamisvaiheessa sekä mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Energiavaraston toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu suoria kasvihuonekaasupäästöjä.
Varastolla on myönteisiä ilmastovaikutuksia, sillä se tuottaa sähköverkkoon säätövoimaa, jolla sähköenergian tuotantoa ja kulutusta saadaan tasapainotettua joustavasti.
Liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat akkuyksiköiden rakentamisaikaan, ja alueen sisäisen liikenteen kasvu on suurinta maanrakennustöiden aikana.
Investointipäätös on odotettavissa kesällä 2025, ja ensimmäisten akkuyksiköiden on suunniteltu olevan toiminnassa parin vuoden kuluessa.
Esimmäisessä vaiheessa alueelle on suunniteltu rakennettavaksi kahden tai kolmen CO2-akkuyksikön laitos. Lopullisessa suunnitelmassa rakennettava energiavarasto käsittää kahdeksan CO2-akkuyksikköä.
