Kiinan talouden haasteet eivät hellitä ja ongelmia tulee pian lisää, mutta siitä ei saa maassa puhua, kirjoittaa taloustoimittaja Elli-Alina Hiilamo.
Elli-Alina Hiilamotaloustoimittaja
Kiinan taloudesta saa kertoa vain hyviä uutisia ja maan taloussaavutuksia tulee nyt korostaa.
Suunnilleen tällaisen linjauksen Kiinan propagandakoneisto on antanut vuoden alkajaisiksi. Asiasta kertoo esimerkiksi hongkongilainen sanomalehti South China Morning Post. Kiinan propagandatoimien lisääminen mainitaan myös Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen katsauksessa.
Tämänkaltainen kielto ei ole uusi tai kovin yllättävä asia. Vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista sanoo, että Kiinan kommunistinen puolue on antanut vastaavia käskyä medialle ja talouden toimijoille aiemminkin — aina silloin, kun taloudessa menee oikeasti huonosti.
– Tämä on sellainen kiinalainen tapa. Huonoista asioista ei haluta puhua, Kaaresvirta toteaa.
Ja huonoja asioita Kiinan taloudessa riittää.
Kiina oli pitkään maailman talouden ykkösveturi, mutta koronapandemian alun jälkeen sen asema on heikentynyt ja kasvuluvut hidastuneet.
Yksi akuutti ongelma on Kiinan kotimaisen kysynnän vaimeus. Kiinalaiset eivät ole innostuneet kuluttamaan samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Pelkona on hintojen jatkuva aleneminen eli deflaatio. Silloin kotitaloudet alkavat lykkäämään kulutustaan, kun ostokset ovat koko ajan halvempia. Pahimmillaan deflaatiosta voi seurata taloudellista sekasortoa, esimerkiksi massatyöttyömyyttä. Kiinan hallinto yrittää nyt saada kuluttajia ostoksille myös epätavallisilla keinoilla. Se antaa jatkossa tukiaisia kansalaisille, jotka vaihtavat vanhat mikronsa, riisinkeittimensä tai esimerkiksi älypuhelimensa uusiin.
Heikon kotimaisen kysynnän lisäksi Kiinan taloutta painavat edelleen huolet kiinteistösektorin tilasta. Suuret rakennusyhtiöt ovat vakavissa rahoitusvaikeuksissa ja rakentaminen sekä asuntokauppa ovat romahtaneet. Kiinteistösektorin ongelmat ovat jatkuneet jo vuosia. Myös paikallishallintojen velkaantuminen on ollut päättäjien murheena jo useamman vuoden ajan.
Kiinan taloustilanne tuskin muuttuu tänä vuonna valoisammaksi, vaikka Kiinan kommunistinen puolue on syksystä lähtien kertonut tekevänsä talouden elvytystoimia.
Sen sijaan tiedossa on pian uusia ongelmia, kun Donald Trump nousee jälleen Yhdysvaltain presidentiksi. Trumpin odotetaan toteuttavan uhkauksensa ja laittavan mittavia tulleja Yhdysvaltoihin tuotaville kiinalaistuotteille. Samaan aikaan kauppavälit Eurooppaan ovat vähintäänkin jännitteiset, kun EU on asettanut tulleja Kiinassa valmistetuille sähköautoille.
Kun ongelmat alkavat paisua, puuttuu Kiinan propagandakoneisto peliin. Jo joulukuussa kahden Kiinan talouslukuja kyseenalaistaneen kiinalaisekonomistin sosiaalisen median tilit hiljenivät yllättäen.
Länsimaisesta näkökulmasta sensuuria talouden aiheista on vaikea ymmärtää.
– Se olisi taloudellekin parasta, että ongelmista voitaisiin puhua ja niihin voitaisiin myös keksiä ratkaisuja, vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sanoo.
Kun Kiinan talouden ongelmat syvenevät, se heijastuu väistämättä muuallekin maailmaan. Kiina on edelleen maailman toiseksi suurin talousmahti, jonka suhdanteet heiluttavat koko maailmantalouden näkymiä.
Väistyvä Pekingin-suurlähettiläs kertoo, onko Kiina Suomelle uhka vai kumppani
