Maailman keskilämpötilan nousi ylitti 1,5 asteen rajan. Suomessa viime vuosi oli 3,4 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.
Pohjolassa ilmasto on tuoreiden säätietojen perusteella lämmennyt huomattavasti maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin: Suomessa viime vuosi oli 3,4 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana ja oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.
Suomen yli 170-vuotisen mittaushistorian lämpöennätyksiä on hivottu tai rikottu jo kahdeksana vuonna 2000-luvun aikana.
Esiteollisena aikana oli tyypillistä, että vuoden keskilämpötilat Suomessa jäivät monina vuosina pakkaselle. Nyt plussan puolella ollaan menty jo lähes 40 vuotta peräjälkeen, eikä trendi osoita merkkejä kylmenemisestä. Erityisen lämmintä oli ennätysvuonna 2020, jolloin vuoden keskilämpötila nousi lähelle viittä astetta.
– On jo pitkään tiedetty, että mitä korkeammilla leveysasteilla ollaan, sitä nopeammin lämpötilat nousevat. Täällä lämpösarjojen muutokset ovat suurempia kuin lähempänä tropiikkia, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen kertoo.
Lämpötiloissa on vuosittaista vaihtelua, mutta ilmaston lämmetessä huipuista tulee entistä korkeampia ja kylmistä vuosista leudompia. Jokisen mukaan ilmastonmuutoksen eli ihmisen toiminnan osuus viime vuoden korkeaan keskilämpötilaan Suomessa oli noin kahden asteen verran.
Vuosi 2024 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuumin, ja maailman keskilämpötilan nousu ylitti kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan.
Vuosituhannen kylmimmästä talvesta helteisimpään kesään
Suomen säävuosi 2024 muistetaan varsin pitkästä ja lämpimästä kesästä. Hellepäiviä oli ennätykselliset 71 kappaletta.
– Yksittäisestä pienestä sääilmiöstä on vaikea sanoa, kuinka paljon ilmastonmuutos siihen vaikuttaa, mutta tutkimuksista tiedämme, että ilmastonmuutos lisää erityisesti pitkien helleaaltojen todennäköisyyttä, Jokinen sanoo.
Vuoden keskilämpötilaa hillitsi kuitenkin hieman vuosituhannen kylmin alkutalvi. Tammikuussa oli päiviä, jolloin maan keskilämpötila oli jopa 15 astetta tavanomaista kylmempi. Enontekiössä mitattiin heti alkuvuodesta 2000-luvun pakkasennätys, hyytävät -44,3 astetta.
Miten samaan vuoteen voi mahtua poikkeuksellista kylmyyttä sekä pitkiä hellejaksoja?
– Se on oikeastaan Suomen ilmastolle aika tyypillistä. Sää täällä on vaihtelevaa, suursäätila voi vaihtua muutaman viikonkin välein ja mennä ääripäästä toiseen, Jokinen kertoo.
Rankkasateisiin ja tulviin syytä varautua Suomessakin
Tutkimuksissa on arvioitu, että ilmaston lämmetessä Suomessa sataa enemmän. Viime vuoden tilastoissa kesä oli sateinen maan länsiosissa, mutta tavanomaista kuivempi idässä.
Jokisen mukaan sademäärissä on paljon alueellista vaihtelua, ja sateet voivat olla oikuttelevia varsinkin kesällä, mutta pitkässä juoksussa etenkin talvet muuttuvat kosteammiksi.
Maailmalla muuttuva ilmasto uhkaa ihmisiä luonnonkatastrofeilla kuten metsäpaloilla sekä tulvien ja hirmumyrskyjen voimistumisella ja yleistymisellä. Jokisen mukaan myös Suomessa ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, tukalia hellejaksoja ja niitä seuraavia ukkosmyrskyjä.
– Kun lämpötilat kesäisin nousevat, on Suomessakin syytä varautua rankkasateisiin ja niiden aiheuttamiin taajamatulviin.
Vuonna 2024 myös Suomen merialueilla mitattiin ensimmäiset hirmumyrskytuulet, mutta vielä on Jokisen mukaan liian vähän tutkimustietoa, jotta ilmastonmuutoksen vaikutusta syksyn myrskytuuliin osattaisiin arvioida tarkasti.
