Ammattiliiton mukaan EU-tuomioistuimen ennakkopäätös tullaan tuomaan neuvottelupöytiin myös parhaillaan käynnissä olevalla liittokierroksella.
Palvelualojen ammatttiliitto Pam edellyttää, että myös osa-aikaisille työntekijöille maksetaan ylityökorvauksia reiluilla pelisäännöillä.
Tällä hetkellä osa-aikatyöntekijöiden lisätyön teosta korvauksia ei ole juurikaan sovittu.
Lisätyöksi katsotaan yleensä 40 viikkotyötuntiin asti tehdyt tunnit eikä niistä makseta ylityökorvauksia.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että osa-aikatyötä tekevälle ei makseta erillistä korvausta työsopimuksessa sovitun tuntimäärän ylittävien töiden tekemisestä vaan niitä teetetään normaalilla tuntipalkalla.
– Olisi kohtuullista että työntekijöille maksettaisiin korvaus tästä joustavuudesta, Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo ja toteaa, että asia tullaan viemään kaikkiin neuvottelupöytiin.
Rönni-Sällisen mukaan ammattiliiton lähtökohta on, että ylitöistä täytyy maksaa myös osa-aikatyöntekijöille.
Palvelualojen ammattiliitto Pam neuvottelee parhaillaan muun muassa kaupan alan työntekijöiden palkoista. Sopimus on katkolla kuun taitteessa.
Taustalla ennakkopäätös
Taustalla asiassa on EU-tuomioistuimen ennakkopäätös tapauksessa, jossa kaksi saksalaista osa-aikatyötä tekevää työntekijää vaati ylityökorvauksia, kun heidän työaikansa ylitti työsopimukseen kirjatun viikkotyöajan.
EU-tuomioistuin kallistui asiassa työntekijöiden kannalle. EU-tuomioistuimen mukaan työntekijöitä kohdeltiin eri tavoin kuin kokopäivätyötä tekeviä.
Keskeistä on muun muassa osa-aikaisten työntekijöiden syrjintäkielto. Osa-aikaisia työntekijöitä ei saa kohdella epäedullisemmin kuin kokoaikaisia työntekijöitä ilman asiallista syytä.
Palvelualojen ammattiliiton mukaan tuomioistuimen linjauksen huomioiminen vaatisi muun muassa työaikalain muuttamista. Esimerkiksi nykyisiä lisätyön ja ylityön käsitteitä tulisi tarkastella uudelleen.
Työnantajaleirissä asiaa tulkitaan toisin. Esimerkiksi Suomen yrittäjät katsoo, että päätös ei edellytä työaikalain muuttamista.
Työnantajien mukaan ei sovi Suomeen
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin sadalla tuhannella. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 osa-aikatyötä tekeviä palkansaajia oli yli 400 000.
Viime vuonna määrä vaikuttaa kasvaneen entisestään, sillä pelkästään tammi-syyskuussa osa-aikatyötä tekeviä palkansaajia oli jo 395 000.
Työnantajaleirissä suhtaudutaan nihkeästi ajatukseen ylityökorvauksen maksamisesta lisätyöstä, koska se kasvattaisi palkkamenoja.
Lisäksi esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo, että saksalaisten työntekijöiden tapausta koskeva EU-tuomioistuimen ennakkopäätös ei ole sovellettavissa Suomeen, koska maiden lainsäädännöissä on eroja.
EK:n mukaan EU-päätöksen tulkitseminen työntekijäpuolen esittämällä tavalla johtaisi siihen, että kokoaikainen työntekijä saisi samasta työtuntimäärästä pienemmän palkan kuin osa-aikainen työntekijä.
Pam hakee 250 euron palkankorotuksia esimerkiksi kaupan alan työntekijöille
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK jäsenliittoineen, joihin myös PAM kuuluu, julkisti marraskuussa yhteisen korotustavoitteensa parhaillaan käynnissä olevalle liittokierrokselle.
Vaihtoehtona 250 euron korotukselle prosentteina liitot tavoittelevat kahdelle vuodelle yhteensä vähintään kymmenen prosentin korotusta.
Palvelualojen ammattiliitto hakee myös kaupan alan parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa kahden vuoden aikana yhteensä vähintään 250 euron palkankorotuksia kokoaikaisten työntekijöiden kuukausipalkkoihin.
Tuntipalkkoihin tämä tarkoittaa ensimmäisenä sopimusvuotena vähintään 94 sentin ja toisena vuotena 63 sentin korotusta.
Euromääräisinä korotukset ovat merkittäviä erityisesti matalanpalkkaisten naisvaltaisten palvelualojen työntekijöille.
Osa-aikatyöt ovat yleisiä yksityisillä palvelualoilla. Esimerkiksi viime vuoden tammi-syyskuussa pelkästään kaupan alalla sekä majoitus- ja ravintola-alalla työskenteli yli sata tuhatta osa-aikaista työntekijää.
Juttua muokattu 15.1.2024 kello 12.24: Täsmennetty virkettä, joka käsittelee mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita ennakkopäätöksen johdosta. Lisätty Suomen yrittäjien kanta muutostarpeisiin.
