Suomen huoltovarmuudelle elintärkeä tie pelottaa sillä ajavia – hyppää rekan kyytiin ja katso, miltä siellä näyttää

Kehä vitonen kuntoon! Näin vaativat useat Uudenmaan kunnat ja kauppakamarit.

Itse asiassa Kehä vitosta ei ole olemassakaan, mutta Hangon, Raaseporin, Lohjan, Vihdin, Nurmijärven, Hyvinkään ja Mäntsälän kuntapäättäjät sekä alueen kauppakamarit haluaisivat muuttaa valtatie 25:n kasvavan maakunnan uloimmaksi kehätieksi.

Valtatie 25 kaartaa Hangosta Lohjan ja Hyvinkään kautta Mäntsälään, jossa se muuttuu kantatieksi 55:ksi. Tämä päättyy Uudenmaan toisella laidalla Porvooseen.

– Liikennemääriin nähden kapasiteetti ei enää riitä. Olemme jo vuosikymmeniä kärsineet tien ruuhkaisuudesta ja jatkuvista onnettomuuksista, sanoo kuljetusyrittäjä Mika Saastamoinen Ridasrahti oy:sta.

Raskaan liikenteen määrä on paikoin paljon suurempi kuin suunnitteluohjeiden mukainen liikennemäärä kaksikaistaiselle tielle.

Saastamoinen ajaa päivittäin valtatie 25:llä. Haastattelupäivänä lastina on 47 000 kiloa kuusitukkia matkalla Hyvinkäältä Lohjalle Sappi oy:n Kirkniemen paperitehtaalle.

T-risteyksien tilalle toivotaan eritasoliittymiä

Saastamoinen näkee päivittäin tienpäällä vaaratilanteita, varsinkin valtatiehen suoraan liittyvissä T-risteyksissä.

– Liittymissä on vielä katvealueita ja ylämäkeen lähtöjä, ja siinä kun lähdet liikkeelle, samassa silmäkulmassa jo vilahtaa joku mutkan takaa. Henkilöauton ratin takana on välittömästi tunne, että tuo tuli minun eteeni.

Tämän takia Saastamoinen suunnittelee ajoreittinsä täydellä tukkirekalla niin, ettei hänen tarvitse yrittää päästä valtatie 25:lle hankalista liittymistä. Joka päivä myös henkilöautoilijat suikkaavat T-risteyksistä Saastamoisen eteen sillä seurauksella, että hän joutuu jarruttamaan kymmenien tonnien painoista täysperävaunuaan.

Lisäksi 160 kilometrin matkalla on käytännössä vain neljä ohituspaikkaa: kaksi moottoritien pätkää ja yksi ohituskaista suuntaansa. Tavaravirtojen sujuvaa matkantekoa haittaavat myös nopeusrajoitusten vaihtelu sekä vilkas työmatka- ja maatalousliikenne.

Tien varrelle on tulossa valtavat investoinnit

Kokeneen kuljetusyrittäjän mukaan ainoa oikea ratkaisu ovat lisäkaistat ja eritasoliittymät.

– Ensimmäiseksi Nurmijärven ja Mäntsälän välille pitäisi saada lisää kaistoja, jotta saadaan tien vetokyky vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuudenkin tarpeita, Mika Saastamoinen sanoo.

Tulevaisuudesta puhuu myös Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki.

– Valtatie 25:n vaikutusalueelle on tulossa seitsemän miljardin euron arvosta investointeja, hän kertoo yrityksiltä kerätystä tiedosta.

Tähän investointipottiin sisältyvän neljän miljardin euron arvoisen terästehtaan rakentaminen Inkooseen ei ole vielä varmaa, mutta esimerkiksi Kesko rakentaa parhaillaan valtavaa, yli 300 miljoonan euron logistiikkakeskusta Hyvinkäälle. Lisäksi se on saanut rakennusluvan päivittäistavarakaupan logistiikkakeskukselle Nurmijärvelle.

10 kilometrin säteellä valtatie 25:sta ja Porvoon suuntaan kantatie 55:stä on paljon suuria yrityksiä, Keskon ja Kirkniemen paperitehtaan lisäksi muun muassa Fiskars, Kone, Parma Consolis, Teknos ja Tokmanni.

Tiellä sattuu paljon onnettomuuksia joka vuosi

Vuosina 2019–2023 valtatiellä 25 sattui vuosittain keskimäärin 40 onnettomuutta, joista joka kolmannessa oli mukana raskas ajoneuvo.

– Ohituskaista jossakin kohtaa ei välttämättä edesauta liikenteen sujuvuutta, vaan siitä tulee sumppu kaistan loputtua, mikä saattaa jopa aiheuttaa onnettomuuksia, toteaa Marja Heinimäki.

Kuljetusyrittäjä ja Kauppakamarin toimitusjohtaja ovat yhtä mieltä siitä, että valtatie 25 on jäänyt rahanjaossa pääkaupunkiseudun Kehä ykkösen ja Kehä kolmosen varjoon.

– Mikäli näin vilkas tie sijaitsisi pohjoisemmassa, se olisi jo nelikaistainen, Heinimäki tokaisee.

Molemmat muistuttavat myös huoltovarmuudesta ja tien strategisesta merkityksestä poikkeustilanteissa. Tämänkin takia alueen kuntapäättäjät ja kauppakamarit haluavat kutsua tietä Kehä vitoseksi, jotta sen tärkeys koko Suomelle korostuisi.

Tärkeä tie myös sotilaille

Kuntapäättäjät ja kauppakamarit lobbaavat nyt valtakunnan tason päättäjiä, jotta Petteri Orpon (kok.) hallitus päättäisi myöntää tien parantamiseen rahaa jo ensi kuun puoliväliriihessään tai viimeistään ensi syksynä.

Yllättäen lobbarit saavat tulitukea tien parantamisen viime vuonna sovitusta Suomen ja Yhdysvaltain DCA-puolustusyhteistyösopimuksesta.

Lobbauksen avuksi kootussa materiaalissa nimittäin todetaan, että valtatie 25 on DCA-sopimuksen kannalta tärkeää infrastruktuuria.

Tietä ei kuitenkaan mainita julkisessa DCA-sopimuksessa, mutta tien lähistölle sijoittuvat amerikkalaissotilaiden ja varusteiden mahdolliset sijoituspaikat – kuten Raaseporin varuskunta-alue ja Syndalenin harjoitusalue – kyllä.

Myös liikenne- ja viestintävirasto Traficom muistuttaa, että Suomen teiden pitää mahdollistaa nopeasti laajamittaisetkin joukkojen ja materiaalin siirrot.

Valtatie 25 nostettiin viime vuonna myös merkittävään Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon Trans European Transport Network (TENT-T). Verkon tavoitteena on edistää ihmisten ja tavaroiden liikkumista maasta toiseen mahdollisimman saumattomasti.

Valtatie 25:n parantamiseen voi hakea sen myötä myös EU-rahoitusta, mutta vasta sen jälkeen, kun kotimainen rahoitus on varmaa.