Katso mitkä terveysasemat hyvinvointialueilta on lakkautettu – lisää on tulossa

Lääkärin ja hoitajan vastaanotolle pitää päästä lähellä kotia, mieluiten omassa kotikunnassa – siinä suomalaispuolueiden keskeisin aluevaalilupaus kolme vuotta sitten.

Lupauksista huolimatta yli puolet hyvinvointialueista on joko lakkauttanut terveysasemia kokonaan, tai muuttanut niitä sote-pisteiksi, joissa ei ole pysyvää lääkärin vastaanottoa.

Näin on tehty riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat olleet alueilla vallassa.

Vertailun vuoksi: vielä vuoden 2024 alussa kunnissa oli yhteensä lähes 500 terveysasemaa. Yhteensä yli sadan terveysaseman tai niiden palvelujen oleellisesta vähentämisestä on päätetty.

Miksi näin kävi? Sitä kysyimme kolmen valtapuolueen, kokoomuksen, SDP:n ja keskustan poliitikolta eri puolilta Suomea. He kertovat lisää jutun loppupuolella.

Näillä alueilla terveyskeskuksista on karsittu

Osa tiedoista oli hyvinvointialueilta vaikeasti saatavissa, eikä lista ole välttämättä kattava.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue tiedottaa säästösuunnitelmassaan, että terveyskeskusten vuodeosastoja suljetaan Lapualla, Ilmajoella ja Jalasjärvellä.

Myös lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto on jatkossa saatavilla vain virka-aikana.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointijohtaja Tero Järvinen ei kuitenkaan puhuisi terveyskeskusten lakkauttamisesta.

– Joidenkin terveysasemien palveluvarustus on muuttunut suppeammaksi. Sote-pisteet tullaan säilyttämään ja pyritään sijoittamaan kiinteistötehokkaasti hyvinvointialueen muiden toimintojen yhteyteen ympäri maakuntaa, Järvinen vastaa Ylen kyselyyn.

Etelä-Pohjanmaan 15 supistettavasta terveyskeskuksesta kertoi Helsingin Sanomat.

Lisää lähipalveluita lähtee ainakin 5 alueelta

Viiden hyvinvointialueen johtajat kertoivat Ylelle ennakoivansa palveluiden karsimista seuraavalla vaalikaudella, ne ovat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Keski-Uusimaa, Kymi, Satakunta.

Tuleva tilanne on auki 11 alueella. Viidellä alueella ei näillä näkymin päätetä uusista supistuksista, ne ovat Kainuu, Lappi, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Vantaa-Kerava.

Kymenlaakson hyvinvointijohtaja Harri Hagman ennakoi, että vielä 3–4 terveyskeskuksen palvelut siirretään isompiin sote-keskuksiin jo vuoteen 2030 mennessä.

– Väestö vähenee ja vanhenee Kymenlaaksossa muuta Suomea nopeammin.

Miksi näin kävi – Pirkanmaan isoin puolue kertoo

Pirkanmaa on asukasmäärältään Suomen suurin hyvinvointialue. Palveluita on jo päätetty karsia, mutta ensi kaudella on luvassa uusi lista, kertoo vs. hyvinvointijohtaja Juhani Sand.

Pirkanmaalla on uutisoitu pitkistä hoitojonoista esimerkiksi psykiatriseen hoitoon. Kiireettömään hammashoitoon jonottaa parhaillaan 13 000 ihmistä.

Suurin aluepuolue on kokoomus.

Miksi tuhannet ovat jonoissa, vaikka puolue lupasi aluevaalikampanjassaan, että tärkeintä on sujuva pääsy hoitoon juuri silloin, kun potilas hoitoa tarvitsee?

Aluevaltuutettu Aila Dündar-Järvisen (kok.) mukaan Pirkanmaalla on saatu parannuksiakin aikaan, mutta esimerkiksi hoitojonojen purkamiseksi hallituksen tulisi antaa lisäaikaa alijäämän kattamiseen.

– Meillä on valtavat hoitojonot. Tässä pitää löytyä joidenkin hyvinvointialueiden kohdalla ymmärrystä, muuten tämä räjähtää käsiin.

Hallituksessa pääministeripuolue kokoomus on torpannut opposition vaatimuksia lisäajan antamista talouden alijäämän kattamiselle.

– Olen edelleen sitä mieltä, että jokaisella pirkanmaalaisella pitää olla mahdollisuus lähiterveysasemaan ja saada sieltä tarvittavat palvelut.

Dündar-Järvisen mukaan palveluverkosta päätettäessä ydinongelmana on aluehallituksen korostunut rooli. Aluevaltuusto taas on joutunut sivustaseuraajan rooliin.

– Kun en ole aluehallituksessa, en pääse palveluverkkosuunnitelmiin käsiksi, hän kuvailee.

– Tämä on suuri ongelma ja uskon, että aika monet aluevaltuutetut jakavat ajatuksen.

Satakunnassa SDP tuki radikaalia ratkaisua

Myös Satakunnassa palveluita supistetaan tulevalla nelivuotiskaudella lisää, kertoo väliaikainen hyvinvointijohtaja Tero Mäkiranta.

Satakunta on yksi pahimmin rahoitusvaikeuksissa rypevistä hyvinvointialueista. Alijäämämenettely uhkaa, vaikka palveluja on karsittu.

Alueen isoin puolue alueella on SDP. Sen aluevaaliohjelman mukaan ”sote-palveluiden on vastaisuudessakin löydyttävä läheltä ihmistä”.

Miten tässä näin kävi?

Yksi suljetuista terveysasemista on aluevaltuuston toisen varapuheenjohtajan Marika Uimaluodon (sd.) kotikunnassa Merikarvialla.

Sote-pisteessä ei ole lääkärin vastaanottoa, vaan hoitaja ja lastenneuvola muutamana päivänä viikossa.

– Itseäni kismittävät Merikarvian lisäksi muutkin pienet kunnat, joista on todella pitkä matka sote-keskuksiin. Kun ei ole julkista liikennettä, niin ainoastaan Kela-taksit kuljettavat meidän ikäihmisiä lääkäriin.

Isoin syy palveluiden purkamiseen on Uimaluodon mukaan se, ettei rahoitus riitä.

– Valtiovarainministeriö ohjaa alueita todella tiukasti. On pakko tehdä aika radikaalejakin toimenpiteitä, jotta saadaan menot ja kulut suhteutettua.

Uimaluodon mielestä maan hallituksen pitäisi siirtää nykyistä alijäämän kattamisen takarajaa, joka on vuoden 2026 lopussa.

– Olen huolissani, että mennään kiireen kanssa ojasta allikkoon.

Kun aluehallitus teki suunnitelman uudesta palveluverkosta, Uimaluoto ei kuitenkaan itse vastustanut sitä, vaikka tulossa oli kovia toimia.

– En näe, että olisi ollut kenenkään etu, jos olisimme toisin päättäneet. Aluevaltuutettujen tulee ottaa vastuu alueen toimintaedellytyksistä ja pystyä tekemään vaikeitakin päätöksiä.

Pohjois-Karjalassa poteroiduttiin

Pohjois-Karjalassa aluevaltuusto on päättänyt palveluiden karsimisesta yhdeksällä terveysasemalla vuoteen 2038 mennessä.

Joensuussa kolmen terveysaseman palvelut yhdistetään suuremmaksi sote-keskukseksi. Juuassa, Tohmajärvellä ja Rääkkylässä karsitaan hammashuollosta.

Aluevaltuuston 1. varapuheenjohtajan Jertta Harisen (kesk.) mukaan päätökset ovat vääryys.

– Jatkossa Joensuussa olisi ainoastaan yksi laajan palvelun sote-keskus, eli kaikki kolme asemaa sulautettaisiin yhdeksi asemaksi vastaanottopalveluiden osalta.

– Tuo seutu on maakunnan suurin lapsiperhekeskittymä, Harinen tuiskahtaa.

Konkreettisimmin lähipalveluista lupasi keskusta: ”Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema”, kuului vaalilupaus.

Miksi keskustavaltainen aluehallitus ja -valtuusto sitten päätti näin?

Harisen mukaan aluehallitus ei huomioinut Joensuun seudun tarpeita, kun se valmisteli palveluverkon.

– Tämä olisi voitu estää, jos olisi käyty enemmän poliittista keskustelua koko maakuntaa kattavista palveluista. Kokonaisuuden hahmottaminen on tämän tason päätöksentekijälle tärkein asia.

Osa kunnista veti kotiin päin, eikä siksi tehty kokonaisarviota siitä missä palvelun tarve on kovin, Harinen syyttää.

– Tässä on näkynyt liikaa ”muut kunnat” vastaan ”Joensuun seutu”. Katsotaan omasta poterosta eli omasta kunnasta tai viiteryhmästä käsin.

Hammashoidon lakkauttamisten lisäksi Ilomantsin hoivakodin vanhuksia koskeva kiireellinen muuttopäätös toiseen yksikköön ovat Harisen mielestä väärin, samoin toimintatapa.

– Nämä tehtiin viranhaltijapäätöksenä, ilman poliittista keskustelua.

Harinen toimi Siunsoten hallituksen puheenjohtajana kuntayhtymän aikana.

– Silloin ei olisi tullut kuuloonkaan, että toimitusjohtaja toisi esityslistalle asioita ilman, että on käyty linjakeskustelua.

– Tällä hetkellä aluehallitus ei oikeastaan linjaa mistään yhtään mitään, vaikka se on sen tehtävä, Harinen ryöpyttää.

Löydä oma ehdokkaasi Ylen alue- ja kuntavaalien vaalikoneesta. Kaikki Ylen vaalisisällöt löydät osoitteesta yle.fi/vaalit.