Tyhjenevät kiinteistöt ovat riesa kunnille – katso, miksi niitä pitäisi asiantuntijoiden mielestä säästää purkuvasaralta

Selvityksen mukaan kunnat voisivat nykyistä aktiivisemmin etsiä uutta käyttöä kiinteistöille. Kuntien on lain mukaan myytävä ne markkinahintaan, eikä ostajia ole jonoksi asti.

Lahden Launeen kaupunginosassa sijaitseva lähikirjasto sai lakkautusmääräyksen säästösyistä. Sen toiminta päättyy vuoden lopussa. Lähialueen asukkaat ovat toivoneet, että kirjasto voisi jäädä heidän ”kylätalokseen”.

Launeen kirjasto on harvinainen esimerkki. Kaupungin virkamiehet alkoivat pohtia kiinteistön tulevaa kohtaloa jo ennen nykyisen toiminnan päättymistä.

Kaavoitustyö on alkuvaiheessa. Vaihtoehtoja on useita. Yksi on jopa kirjastorakennuksen purkaminen asuinrakennusten tieltä. Kirjaston tontista saisi esimerkiksi neljä omakotitonttia.

Vanhan rakennuksen säilyttäminen on kuitenkin ykköstavoite.

– On erittäin tärkeää, että yrittäisimme säästää olemassa olevaa rakennuskantaa ja rakennettua ympäristöä, kaavoitusarkkitehti Pasi Widgren sanoo.

Laki sitoo kuntien kädet

Sama linja on muussakin Lahden kaupungin kiinteistöomaisuuden hoidossa. Turhaa purkamista koetetaan välttää.

Mutta todellisuus on karumpi.

Kuntalaki sitoo kuntien kädet. Esimerkiksi vanhaa kirjastoa ei voi noin vain myydä eteenpäin. Siitä on järjestettävä tarjouskilpailu, tai myyntihinnan tulee perustua puolueettoman kiinteistöarvioitsijan tekemään hinta-arvioon.

Toimitilajohtaja Jouni Arola muistuttaa, että tämän hetken markkinatilanteessa kaikki kiinteistökauppa on erittäin hiljaista. Erityisesti toimitiloja on vaikeaa saada kaupaksi.

– Lahdessa yritetämme, ettei meille jäisi pysyvästi tyhjiä rakennuksia. Ensisijaisesti yritämme myydä niitä, sanoo Arola.

Jos myynti ei onnistu, eikä kiinteistöä pystytä väliaikaisesti vuokraamaan markkinoille muuhun toimintaan, vaihtoehdoksi jää purkaminen.

Piste purkubuumille

Kuntien omistamat kiinteistöt tyhjenevät hurjaa vauhtia. Perimmäinen syy on kuntien tiukka taloustilanne.

Rakennuksia on purettu maassamme viime vuosina yhä kiivaammin . Nyt puretaan jopa uudehkoja kiinteistöjä.

Asiantuntijoiden mielestä suuri osa purkamisesta on turhaa. Monissa tapauksissa korjaaminen tulisi jopa halvemmaksi kuin vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen.

Lisäksi rakentaminen ja muu maankäyttö ovat suurin ympäristön kuormittaja. Muodostuu kestämätön tilanne, kun rahaa pitäisi säästää ja päästöjä vähentää.

Hämeen ely-keskus laati listan keinoista, joilla kunnat voisivat nykyistä helpommin välttää kiinteistöjen purkamisen. Yksi keskeisistä keinoista on oppia hahmottamaan kiinteistöjen todellinen arvo. Rahallinen, materiaalinen ja käyttöarvo, kulttuurihistoriallista arvoa unohtamatta.

Monilla kunnilla on kunnianhimoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita.

Erityisasiantuntija Reetta Nousiainen Hämeen ely-keskuksesta on perehtynyt kiinteistöjen uusiokäyttöön. Hän sanoo, että kaikki osa-alueet pitäisi osata arvioida yhtenä kokonaisuutena, kun päätetään rakennusten kohtalosta.

– Näihin kuuluu ekologisia, sosiaalisia, kulttuurillisia ja taloudellisia näkökulmia. Kaikki pitäisi huomioida, kun arvioidaan, millaisia vaikutuksia olemassa olevan rakennuskannan kohtalolla on tavoitteisiin, Nousiainen painottaa.

Yksin raha ei saisi ratkaista

Arvokkaiden ja käyttökelpoisten kiinteistöjen kohtalosta päättävät tahot, joilla ei välttämättä ole kiinteistöalan osaamista. Ely-keskuksen selvityksen mukaan tämä on ongelma.

Lääkkeeksi asiantuntijat ehdottavat, että usean eri alan ammattilaiset arvioivat yhdessä, voisiko kiinteistölle löytyä muuta käyttöä.

Nousiaisen mielestä suunnitteluprosesseissa tulisi jo aikaisessa vaiheessa olla mukana teknisen teknisen ja taloudellisen puolen lisäksi myös sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin liittyviä osaajia.

– Tietoa pitäisi kerätä muistakin näkökulmista kuin teknistaloudellisesta, hän sanoo.

Silti se ratkaisee

Oma lukunsa ovat sote-kiinteistöt, esimerkiksi vanhat terveyskeskukset. Niitä on jäänyt tyhjilleen valtava määrä. Tahdin ennustetaan vain kiihtyvän.

Ilmiö on tuttu myös Lahdessa.

– Tilakannastamme noin kymmenen prosenttia on nyt tyhjillään. Määrä tulee vain kasvamaan, kun ikäluokat pienenevät ja tarve myös kaupungin omissa toiminnoissa pienenee, sanoo Lahden kaupungin toimitilajohtaja Jouni Arola.

Lahden kaupungin toimitilajohtajan mielestä ely-keskuksen näkemys kiinteistöjen jatkokäytön nykyistä tarkemmasta kartoittamisesta on sinänsä kannatettava.

Silti taloudellinen realismi lyö luun kurkkuun kauniille ajatukselle.

– Jos vanhoille kiinteistöille ei ole kysyntää, sitä ei saada aikaiseksi tällaisilla pienillä toimenpiteillä. Talous määrittelee mitä tehdään ja mitä ei tehdä, Arola summaa.