Euroopan sotilasjohtajat kaavailevat lehtitietojen mukaan vähintään 10 000 sotilaan joukon lähettämistä Ukrainaan.
Puheet eurooppalaisten sotilaiden lähettämisestä Ukrainaan ovat enemmän lipun heiluttamista kuin realistista asiaa, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro A-studiossa.
Brittilehti The Sunday Times uutisoi sunnuntaina, että Euroopan sotilasjohtajat kaavailevat vähintään 10 000 sotilaan joukon lähettämistä Ukrainaan, mikäli maahan saadaan aselepo. Lehti perustaa uutisensa nimettömiin virkamieslähteisiin. Suurin osa sotilaista tulisi Britanniasta ja Ranskasta.
Kangaspuro huomauttaa, että varsinaisten rauhanturvaajien lähettäminen ei etene ilman rauhansopimusta.
– Jos taas puhutaan pelotteen lisäämisestä, niin silloin Venäjän yli pitäisi pystyä kävelemään. Se on tämän logiikan ongelma, varsinkin kun Yhdysvallat ei ole sitoutunut takaamaan Ukrainan rauhaa.
Myös Britannian pääministeri Keir Starmer on sanonut, että niin sanotun halukkaiden liittouman operaatio vaatii taakseen Yhdysvaltain tuen.
Joukkojen lähettämiselle tuskin laajaa kannatusta Euroopassa
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen sanoi A-studiossa pitävänsä merkittävänä, että Euroopan kaksi ydinasevaltiota, Britannia ja Ranska, ovat lähteneet etsimään eurooppalaista ratkaisua Ukrainan tilanteeseen.
Karjalaisen mukaan monet Euroopan maat haluisivat osallistua operaatioon, jossa harjoitellaan eurooppalaista sotilaallista yhteistoimintaa ilman Yhdysvaltoja.
Silti Karjalainen ei usko, että Euroopassa kannatetaan laajasti joukkojen lähettämistä.
– Tällä hetkellä Euroopan pääkaupungeissa keskitytään manageeraamaan suhteita Yhdysvaltoihin ja tunnistetaan ne riskit joita kansalliseen turvallisuuteen nyt liittyy transatlanttisten suhteiden muutoksen takia. Sen takia suhtaudun hieman skeptisesti siihen, kuinka laajaa kannatusta joukkojen lähettäminen Ukrainaan tällaisessa uudessa tilanteessa saa.
Katso koko A-studio Yle Areenasta.