Pekka Seppäsen kolumni: Osingot eivät sada taivaasta

Meillä on hatara ja kummallinen käsitys siitä, mitä yritysten maksamat osingot ovat ja miten niihin tulee suhtautua, Seppänen pohdiskelee.

Pekka Seppänenyrittäjä

Keväisin mediaan ilmestyy sellaisia sanoja kuin osinkojytky, osinkopotti ja osinkosade.

Kun lukee osingoista kertovia juttuja, syntyy toisinaan sellainen vaikutelma, että pörssiyhtiöt jakaisivat sijoittajille miljardeittain ilmaista rahaa. Piensijoittajat tuntuvat joskus itsekin ajattelevan niin, mutta he ovat väärässä.

Asia on nimittäin niin, että osingot eivät ole ilmaista rahaa, vaan osakkeenomistajien omaa rahaa. He jakavat sitä itselleen oikeasta taskusta vasempaan taskuun. Osakkeenomistajan varallisuus ei kasva, sillä osakkeen arvo laskee saman verran kuin osinkoa maksetaan.

Osingot eivät ole ilmaista rahaa, vaan osakkeenomistajien omaa rahaa.

Aivan hassuja ovat ne sijoittajat, jotka säntäävät keväisin ostamaan sellaisten yhtiöiden osakkeita, jotka jakavat lähiviikkoina runsaita osinkoja. Se on sama kuin jos laittaisi tänään pankkitilille satasen vain sen takia, että voi huomenna nostaa tililtä kympin.

Pienet sijoittajat eivät ole kuitenkaan aivan hakoteillä: osingonmaksu on ainoa keino, jolla omistaja saa pörssiyhtiöstä rahaa. Osakkeenomistaja voi totta kai saada rahaa myös myymällä osakkeitaan, mutta ne rahat eivät tule yhtiöstä, vaan muilta sijoittajilta.

Pitkäjänteiselle omistajalle osingot ovat toisin sanoen ainoa tapa tienata.

Piensijoittajien keväisestä rieheaantumisesta on käytetty sellaisia ilmaisuja kuin osinkointoilu ja osinkoholismi.

Pitkäjänteiselle omistajalle osingot ovat ainoa tapa tienata.

Osinkokriitikoiden mielestä osinkojen maksu on jopa haitallista: yritysten pitäisi osinkojen maksun sijaan investoida kasvuun. Osinkokriitikoiden puhe kuulostaa joskus siltä kuin osinkoina maksetut rahat joutuisivat hukkaan, menisivät Kankkulan kaivoon, kaatopaikalle, mystisesti jotenkin tuhoutuisivat.

Huoli pois! Todellisuudessahan osingot menevät omistajille, jotka usein sijoittavat osinkorahat uudelleen. Jotkut sijoittavat osinkoina saamansa rahat takaisin samaan yritykseen, jotkut sijoittavat johonkin toiseen kohteeseen, jolla on lupaavampia investointisuunnitelmia tai muuten vaan suuremmat tuotto-odotukset.

Tällä tavoin pääoma ohjautuu sinne, missä se on sijoittajien mielestä tehokkaimmin käytössä.

Ja tietysti osa osinkorahoista päätyy myös kulutukseen. Mutta eivät nekään rahat mitenkään tuhoudu, vaan siirtyvät tuotteita ja palveluja myyvien yritysten kassaan. Siten ne edistävät vaikkapa palkanmaksua.

Kaiken lisäksi osingoista maksetaan veroja. Ne koituvat meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Veronmaksu ei tosin koske kaikkein suurimpia omistajia. Jos nimittäin omistaa oman yhtiön kautta vähintään 10 prosenttia pörssiyhtiöstä, osingoista ei tarvitse maksaa veroja ollenkaan.

Yritysten varallisuus ei ole yrityksen palkkajohtajien varallisuutta, vaikka he joskus niin käyttäytyvätkin.

On kaunis ja optimistinen ajatus, että luopumalla osingonmaksusta yrityksen kassaan jäisi rahaa, joka ohjautuisi juuri tuottavaan kasvuun. Valitettavan usein rahat ovat menneet yrityksen johtajien oman valtakunnan kasvattamiseen ja yltiöpäisiin yritysostoihin.

Yritysten varallisuus ei todellakaan ole yrityksen palkkajohtajien varallisuutta, vaikka he joskus niin käyttäytyvätkin.

Pörssiyhtiö Outokummun hallituksen puheenjohtaja kertoo tuoreessa osakkeenomistajille lähetetyssä kirjeessä näin: ”Olen iloinen, että voimme palkita osakkeenomistajamme heidän sitoutumisestaan Outokumpuun.”

Kuulostaa aika… oudolta. Ikään kuin tekstin kirjoittajalta olisivat unohtuneet yhtiön toimielinten työnjako ja toimivaltuudet. Eihän hallitus päätä osakkeenomistajien palkitsemisesta, vaan päinvastoin, osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksessa sekä hallituksen palkitsemisesta että omista osingoistaan.

Kauppalehti puolestaan kirjoittaa, että Fortum hellii osakkeenomistajia maksaessaan ennätysosingon, ja että yli 200 000 suomalaista osakkeenomistajaa hieroo käsiään.

Itse en hieroisi käsiäni, ehkä vain silmiäni. Fortumissa määräysvaltaa käyttää Suomen valtio, joka hellii osingoilla lähinnä rahapulaista itseään. Siinä sivussa valtio kahmaisee muhkeat verot yhtiökumppaniensa eli noiden 200 000 suomalaisen osingoista.

Pekka Seppänen
Kolumnin kirjoittaja on riippumaton tarkkailija.

Tendencias

Vauvan isäksi merkittiin ajat sitten kuollut mies – oikea isä on taistellut isyydestään kuukausia | Kotimaa

Suomalaisilla jäänmurtajilla ei vain särjettäisi jäitä – USA lähtee Arktiksen valtataisteluun vuosien takamatkalta

WHO: Pandemioiden torjumista käsittelevän sopimuksen sisällöstä päästy sopuun

Risto E. J. Penttilä: Trump on jättänyt tärkeimmän valttikorttinsa käyttämättä

Ryanair saattaa lykätä tilaustaan Boeingilta

Älysormusfirma Oura menetti jättitilauksen Yhdysvaltain puolustusvoimilta

1,7 miljoonan suomalaisen on jätettävä veroilmoitus tänään: katso tästä seitsemän vinkkiä

Valio aikoo siirtää härkäpaputuotantonsa Kauhavalta Ouluun tai Joensuuhun

Asuntokauppa elpyy – kaksion ostanut Samuli Hyvi: Keskituloisellekin säästöjä, kun halvalla ostaa ja itse remontoi

Vakuutusyhtiö: konkurssien määrä vähenee dramaattisesti

Lääkeyhtiö Orion lakkauttaa tutkimusyksikön Turussa

Fortum haluaa FT:n mukaan ostaa osan Uniperista, joka toi viimeksi miljarditappiot – kokosimme 3 kysymystä

Suomalaisilla jäänmurtajilla ei vain särjettäisi jäitä – USA lähtee Arktiksen valtataisteluun vuosien takamatkalta

WHO: Pandemioiden torjumista käsittelevän sopimuksen sisällöstä päästy sopuun

Ääniä on hylätty tuplavaaleissa valtavat määrät – aluevaaleissa lähes 84 000

Trumpin hallinto jäädyttää Harvardilta rahoitusta yli 2 miljardin dollarin edestä

Kokoomus voitti vahvalla loppukirillä tiukan vaalikilvan Helsingissä – vihreät taipui kolmanneksi

Yhdysvallat ja Iran neuvottelevat ydinohjelmasta jälleen lauantaina

Näin kävi ehdokkaille, jotka on tuomittu lapsiin liittyvistä seksuaalirikoksista – yksi pääsi varasijalle

Tendencias

Pekka Seppäsen kolumni: Osingot eivät sada taivaasta

Samanlaisia ​​Artikkeleita

Samanlaisia Artikkeleita