Espoon Laihalammen veden käyttökielto on päättynyt. Lampi käsiteltiin elokuussa rotenonipitoisella liuoksella. Alustavien havaintojen mukaan käsittely teki tehtävänsä ja tappoi lammen aurinkoahvenia tehokkaasti.
– Heti myrkytyksen aikaan nähtiin, että teho on ihan ilmeinen. Myrkytyspäivän jälkeen lammella ei ole nähty ainakaan eläviä aurinkoahvenia, Uudenmaan ely-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Paula Salomäki kertoo.
Myrkyttämisen jälkeen pienestä metsälammesta kerättiin yhteensä noin 20 kiloa kuollutta kalaa. Lähes kaikki kuolleet kalat olivat aurinkoahvenia.
Liki kalattomassa lammessa on elänyt aurinkoahventen lisäksi alun perin vain pieni ruutanakanta, joten myrkytyksen luonnolle aiheuttamat vahingot ovat jääneet pieniksi.
Muu ekosysteemi on toipunut nopeasti: pian myrkytyksen jälkeen lammella nähtiin jo sammakoita. Nyt syyskuisena maanantaina lammen pinta kuhisee vesimittareita ja sudenkorennot lentävät rantatöyräillä.
Myrkytys tehdään, jos muita keinoja ei ole
Espoon kaupunki koekalastaa lampea tulevina vuosina. Seurannan avulla voidaan varmistaa, että aurinkoahven saatiin varmasti hävitettyä.
Salomäki korostaa, että myrkytys on yleensä viimeinen toimenpide vieraslajin torjunnassa.
– Aina kun tehdään vieraslajien torjuntaa, punnitaan kaikki riskit ja torjuntavaihtoehdot. Myrkytykseen päädytään, jos muita keinoja ei ole, Salomäki kertoo.
Laihalammesta aurinkoahven piti saada pois nopeasti, sillä Suomen luontaiselle kalakannalle haitallinen laji olisi voinut levitä lammesta laskevaa noroa pitkin Nuuksion Pitkäjärveen. Sieltä vesireitti jatkuu aina merelle asti.
Aurinkoahventa ei olisi saatu torjuttua ainakaan riittävän nopeasti kalastamalla tai istuttamalla lampeen saalistajia. Lammen tyhjentäminen olisi ollut valtava operaatio, ja se olisi aiheuttanut haittoja lampea ympäröivälle luonnonsuojelualueelle.
Ainakaan toistaiseksi Nuuksion Pitkäjärvestä ei ole kaupungin koekalastuksissa löydetty aurinkoahventa. Selvitykset jatkuvat tulevina vuosina myös siellä.
Ei haittaa ihmisille tai muille eläimille
Aine, jolla vesi käsiteltiin, on biohajoavaa. Mittaukset ovat nyt vahvistaneet, että vettä voi käyttää turvallisesti.
Uutiset lammen myrkyttämisestä herättivät lähialueiden asukkaissa huolta elokuussa. Haittoja ei kuitenkaan aiheutunut.
– Torjunnasta ei ole ollut vaaraa lähialueiden asukkaille, eikä kaupungin tietoon ei ole tullut ilmoituksia siitä, että käsittelystä olisi aiheutunut haittaa eläimille tai ihmisille. Tämä oli meille poikkeuksellinen operaatio, eikä tällaista ole tehty aiemmin kaupungissa. Olemme oppineet, että viestintää pitää ainakin lisätä, Espoon kaupungin ympäristötietopäällikkö Mira Soini sanoo.
Soinin mukaan kaupungin tietoon ei ole tullut ilmoituksia siitä, että käsittelystä olisi aiheutunut haittaa eläimille tai ihmisille.
Ely-keskuksen Salomäki kertoo, että rotenoniliuos onkin suunnattu erityisesti kaloille.
– Sen ei pitäisi aiheuttaa vaikutuksia valtaosaan lajistosta. Se on kohdennettu kiduksellisiin eläimiin eli kaloihin.
Aggressiivinen aurinkoahven valtaa vedet nopeasti
Aurinkoahven on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Koristeellisen ulkonäkönsä ansiosta sitä on pidetty akvaario- ja lampikalana. Laji on ihmisen mukana levinnyt eri puolille Eurooppaa.
Ensimmäisen kerran aurinkoahven löydettiin Turusta vuonna 2014. Suurin osa havainnoista on myös sen jälkeen tehty Varsinais-Suomessa.
Aurinkoahven on levinnyt Suomen lampiin ihmisen istuttamana, joko epätietoisuuden ja huolimattomuuden takia tai tahallisesti. Vieraslajien päästäminen lampiin on laitonta.
Vuodesta 2019 alkaen aurinkoahvenen maahantuonti, myynti, kasvatus ja ympäristöön päästäminen on ollut kiellettyä koko EU:n alueella.
Mira Soini kertoo, että parin vuoden takainen, ensimmäinen havainto aurinkoahvenesta Laihalammesta tuli kaupungille yllätyksenä.
– Tietenkin se otetaan vakavasti, jos vieraslajeja alueella esiintyy. Varsinkin, kun on kyse tällaisista alueista kuten Nuuksion alue.
Aurinkoahven uhkaa kotoperäisiä kaloja, koska se on nopea lisääntyjä. Se on aggressiivinen puolustaessaan kutukuoppiaan ja syö muiden kalojen mätiä.
Ely-keskuksen Salomäki kertoo, että pahimmillaan aurinkoahvenen kaltaiset aggressiiviset vieraslajit voivat olla suuri riski kotoperäisille ekosysteemeille.
– Meillä on esimerkkejä Euroopasta, joissa puolet koko maan sisävesien kalakannasta on vieraslajeja. Silloin puhutaan jo hyvin merkittävästä vaikutuksesta niin luonnolle kuin kalastukselle.
