THL:n tekemän viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa nuorista on yrittänyt vähentää netin käyttöä – siinä onnistumatta. Asia näkyi eniten kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten sekä lukiolaisten vastauksissa.
Koko maassa 34 prosenttia yläkouluikäisistä ja 39 prosenttia lukiolaisista vastasi kyselyssä yrittäneensä vähentää nettiaikaa huonolla menestyksellä.
Asiantuntijoiden mukaan epäonnistuminen ei ole ihme, sillä somen algoritmit ovat nykyään erittäin tehokkaita.
– Muutos on tapahtunut muutaman vuoden sisällä eli puhutaan aika uudesta ilmiöstä. Algoritmit pystyvät hakkeroimaan niin sanotusti ihmisen psykologian eli myöskään aikuinen ihminen ei lähtökohtaisesti pärjää houkutukselle, sanoo sosiaalipsykologi Suvi Uski.
Liikaa vai sopivasti?
Netin kohtuullisen käyttämisen rajoja ei voi aivan täsmällisesti määrittää.
Yleisesti ohjeistetaan, että nuorten ja aikuisten tulisi viettää älypuhelimilla korkeintaan kahdesta kolmeen tuntia päivässä. Samaan päätyi myös Aivoliitto vuonna 2024 antamassaan suosituksessa. Uusia suosituksia tehdään parhaillaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetushallituksen johdolla.
– Uudet somen palvelut, kuten esimerkiksi Tiktok, koukuttavat alustalle niin, että tuntimäärät voivat olla yli kymmentä tuntia päivässä. Silloin nuorelle tulee somessa vielä yksi työpäivällinen koulun ja harrastusten lisäksi. Se on liikaa, toteaa Suvi Uski.
Aivan täsmällisen tuntirajauksen tekee hankalaksi se, että netissä myös opiskellaan, pidetään yhteyttä perheeseen ja haetaan tietoa vaikkapa bussiaikatauluista.
Asiantuntijat linjaavat, että netissä ollaan silloin liikaa, kun se alkaa vielä aikaa ja tilaa muulta elämältä.
– Voi miettiä, kuinka paljon netin käyttö hallitsee arkea ja kuinka paljon miettii sosiaalista mediaa silloinkin, kun ei siellä ole. Tai kuinka vaikea sitä on olla käyttämättä silloinkin, kun haluaisi olla, kuvailee Silja Kosola.
Vaikka houkutus on suuri ja algoritmit voimakkaita, voi netin käyttöä kokeilla vähentää muutaman yksinkertaisen keinon avulla.
Vinkit antoivat sosiaalipsykologi Suvi Uski, nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja A-klinikkasäätiön Nuortenlinkin kehittämiskoordinaattori Taru Hahto.
1. Seuraa ruutuaikaasi
Oman ruutuajan seuranta on hyödyllistä.
Jokaisessa älylaitteessa olevaa ruutuaika-toimintoa seuraamalla saa hyvän kuvan omasta netin käytöstään.
Jos netissä viihtyy selvästi yli kolme tuntia päivässä, voi miettiä sen syitä ja tarpeellisuutta.
2. Rajoita nostoja
Nostoksi lasketaan jokainen kerta, kun otat puhelimen käteen ja menet nettiin.
Kun nostojen määrä vähenee, vähenee myös päivittäinen ruutuaika merkittävästi.
Nostojen vähentämisessä taas auttaa puhelimen ilmoitusasetusten muuttaminen niin, että merkkiääni tai värinä tulee vain kaikkein tärkeimmistä asioista – ei kaikista sovelluksista ja tapahtumista.
3. Laita puhelimen näyttö mustavalkoiseksi
Somen ja netin houkuttavuutta syö paljon se, jos puhelimen vaihtaa toimimaan mustavalkoisena.
4. Aseta itsellesi haaste
Itselleen voi asettaa määrän, kuinka monta kertaa päivässä on lupa käydä netissä.
Jos sallittuja kertoja on esimerkiksi viisi, harkitsee tavallista tarkemmin, onko netin avaaminen juuri nyt tärkeää vai säästäisikö sen myöhemmäksi.
5. Tee muisteluharjoitus
Kuvittele itsesi vanhainkotiin ja mieti, minkälaista elämää olisit halunnut elää. Mitä olisit ehkä halunnut lisää ja mitä olisi voinut olla vähemmän?
Tässä kohtaa usein huomaa, mikä on tärkeää, ja sillä perusteella voi tehdä parempia valintoja.
6. Rauhoita tiloja nettivapaiksi
Arkeen kannattaa ottaa paikkoja ja aikoja, joihin puhelin ei tule mukaan. Sellaisia voivat olla esimerkiksi yhteinen ruokahetki, ystävän tapaaminen ja nukkumaanmeno.
Kännykkävapaista tiloista ja ajankohdista voidaan sopia myös yhdessä esimerkiksi harrastusryhmässä.
Apua ja tukea netin liikakäyttöön, siitä aiheutuvaan ahdistukseen tai häiritsevään sisältöön saa esimerkiksi A-klinikkasäätiön Nuortenlinkistä ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Nuortennetistä.
