Johtajaylilääkäri sanoo, että kyse ei ole tietoisesta diagnoositietojen vääristelystä vaan teknisestä virheestä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL selvittävät poikkeavia diagnoositietoja, Pohde tiedottaa.
THL havaitsi virheen THL:n hoitoilmoitusrekisteristä kesäkuussa.
Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta on kirjautunut THL:n järjestelmään vuodelta 2023 yli 1 800 hengityselinten kroonista toimintavajausta. Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan luvut eivät voi vastata todellisuutta. Lehden mukaan virheelliset tiedot voivat tuoda Pohteelle jopa 10 miljoonaa euroa lisää valtion rahoitusta.
Nyt Pohde kertoo tiedotteessaan, että virhelähdettä ei ole löytynyt hyvinvointialueen diagnoosien kirjaamiskäytännöistä. Sen sijaan virhelähteeksi epäillään käyntisyiden ja oikein kirjattujen diagnoosien sekoittumista.
Pohteen mukaan kyse on teknisestä virheestä, jossa perusterveydenhuollon tiedonkeruun piiriin kuuluvia käyntisyytietoja on lähetetty erikoissairaanhoidon tietoina.
Pohteen johtajaylilääkäri Terhi Nevala sanoo, että Pohteen alueella ei esiinny poikkeuksellisen paljon hengityselinten sairauksia.
– Diagnoosi on lääkärin asettama sairauden syy. Käyntisyitä kirjaavat yleensä hoitajat, esimerkiksi kun tehdään hoidontarpeen arviointia. Nyt käyntisyytiedot ovat sekoittuneet diagnoositietoihin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiedot ovat menneet sekaisin.
Nevalan mukaan teknisen virheen juurisyytä ei ole vielä tiedossa. Tahallista tietojen vääristelyä ei ole tapahtunut.
– Kyseessä ei missään nimessä ole mitään tarkoituksellista diagnoositehtailusta, tietoja ei ole manipuloitu.
Myöskään THL:n sote-osaston johtaja Piia Aarnisalo ei usko Pohteen raportoineen hengitystiesairauksista tahallaan virheellisesti.
– Tällaisesta ei ole viitteitä. Tässä tapauksessa on todettu tapahtuneen tekninen virhe, kun tietoja on toimitettu Pohteesta THL:ään.
Väestön sairastavuus vaikuttaa rahoituksen määrään
Tietojen ilmoittamisella THL:n tilastoihin oikein on merkitystä, koska hyvinvointialueiden valtionrahoitus määräytyy pääasiassa alueen väestön sairastavuuden perusteella. Tietoa sairastavuudesta kerätään esimerkiksi THL:n hoitoilmoitusrekisteristä, Kela-tiedoista, syöpärekisteristä ja näkövammarekisteristä.
Rahoitusmallin tarkoituksena on kohdentaa rahoitus alueille, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve on suurin. Siksi on tärkeää, että sairastavuustiedot ovat luotettavia.
– Meidän kaikkien toimijoiden, niin hyvinvointialueiden, valtiovarainministeriön kuin THL:n täytyy yhdessä tehdä työtä, jotta tietopohja saadaan luotettavaksi. Ajatus sinänsä on hyvä, että rahaa kohdennetaan sinne, missä on eniten sairastavuutta, Terhi Nevala sanoo.
Piia Aarnisalo sanoo, että virhe diagnoositiedoissa havaittiin THL:ssä jo viime kesänä.
– Sen jälkeen virheen taustalla olevia syitä on selvitetty Pohteen asiantuntijoiden kanssa. Virhe korjataan eli tietojen siirto Pohteesta THL:ään korjataan kulkemaan oikealla tavalla ja oikeaan rekisteriin.
Aarnisalon mukaan kyseessä on tekninen tiedon siirron korjaus, jolla ei ole merkitystä asianomaisten potilaiden hoitoon tai sairauskertomusmerkintöihin.
Helsingin Sanomien mukaan kyse ei ole ensimmäisistä epäselvyyksistä. Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Päijät-Häme ja Länsi-Uusimaa hakivat viime keväänä oikaisua vuoden 2025 rahoitukseensa diagnoositiedoissa havaittujen puutteiden takia.
Pohde toteaa tiedotteessaan, että hoitoilmoitusrekisterin diagnoositietojen mahdolliset puutteet ovat tiedossa. Sen mukaan hyvinvointialueiden välillä voi olla eroja, jotka eivät selity väestön sairastavuudella, vaan kertovat ennemminkin alueiden kirjaamiskäytännöistä, tietojärjestelmien ominaisuuksista sekä tietojen toimittamisen sekä vastaanottamisen käytännöistä.
