Erilaisten terveysvakuutusten hinnat ovat pompanneet muutamassa vuodessa jyrkästi, jopa satasia vuodessa.
Esimerkiksi vuonna 2022 yksivuotiaan helsinkiläislapsen terveysvakuutus ilman alennuksia maksoi Pohjola-vakuutuksella 439 euroa sadan euron omavastuulla. Nyt vastaava vakuutus maksaa 840 euroa vuodessa.
Nousua on 401 euroa eli hinta on liki tuplaantunut. Lisäturvat nostavat sitä entisestään.
Myös muut vakuutusyhtiöt ovat nostaneet hintojaan.
– Korotukset ovat olleet merkittäviä koronan jälkeisinä vuosina ja selkeästi isompia kuin kotivakuutuksen tai autovakuutuksen hintamuutokset, sanoo kehitysjohtaja Laura Miettunen Lähitapiolasta.
Johtaja Atte Erkamo Pohjola-vakuutuksesta muistuttaa, että terveysvakuutukselle ei ole yhtä hintaa, vaan suuruuteen vaikuttaa muun muassa vakuutettavan ikä, asuinpaikka, omavastuu ja mahdolliset lisäturvat. Niinpä hintamuutoksetkin vaihtelevat.
– Yksittäisissä tekijöissä kehitystä on ollut molempiin suuntiin. Yhteisvaikutukset ovat nostaneet hintoja, Erkamo toteaa.
Pikkuvaivoista yksityislääkäriin
Vakuutusyhtiöiden hinnankorotusten taustalla on pitkälti korvausmenojen jyrkkä nousu sadoilla miljoonilla euroilla muutamassa vuodessa.
Kun esimerkiksi vuonna 2020 vakuutusyhtiöt maksoivat tapaturma- ja sairausvakuuksista korvauksia asiakkaille 491 miljoonaa euroa, oli korvausmeno viime vuonna jo 791 miljoonaa euroa. Nousua on yli 60 prosenttia.
– Korvausmeno on kasvanut todella paljon. Hintojen nostosta huolimatta terveysvakuuttaminen ei ole tällä hetkellä vakuutusalalle kannattavaa liiketoimintaa. Kannattavuus on viime vuosina merkittävästi heikentynyt, Lähitapiolan Miettunen sanoo.
Mikä sitten on nostanut korvausmenoja?
Ifin ja Lähitapiolan mukaan yksityisen terveydenhuollon kustannustaso on noussut viime vuosina voimakkaasti. Kelan selvityksen mukaan yksityislääkäreiden perimät hinnat nousivat vuodesta 2023 vuoteen 2024 yli kaksi kertaa niin paljon kuin hinnat keskimäärin, kuten alla olevasta graafista näkee. Läsnäkäynti yksityisellä maksoi Kelan mukaan yleensä 100–200 euroa vuonna 2024.
– Hinnat ovat nousseet tosi rajusti viime vuosina. Toinen iso syy on vakuutusten lisääntynyt käyttö. Vakuutuksen ottaneet käyttävät vakuutustaan aikaisempaa useammin, sanoo Lähitapiolan Miettunen.
Erkamo nostaa esille suomalaisten madaltuneen kynnyksen marssia yksityislääkärille hoidattamaan vaivojaan.
– Akuutteja hengitystieinfektioita on hoidettu enenevässä määrin yksityisellä, vaikka niihin harvoin edes tarvitsee lääkärin hoitoa. Siihen päälle lääkekorvaukset, joilla lähinnä hillitään oireita, Erkamo kuvaa.
Miettusen mukaan Lähitapiolalla yleisin korvausperuste on flunssa.
– Flunssan takia käydään tosi paljon lääkärissä.
Koronan loppu käynnisti lääkärirallin
Erkamon mukaan vakuutusten käyttöaktiivisuus eli esimerkiksi lääkärikäynnit räjähtivät kovaan kasvuun vuoden 2022 lopulla. Vakuutuskorvauksia haettiin eri vaivoihin huomattavasti aiempaa enemmän.
Pohjantähden liiketoimintajohtaja Elina Kotilainen ajoittaa kovan kasvun samaan ajankohtaan.
– Silloin alkoi näkyä ilmiö, että terveysvakuutusten korvaushakemuksia tuli todella paljon. Määrä on edelleen korkealla tasolla, Kotilainen sanoo.
– Kasvu on jatkunut vieläkin, Pohjola-vakuutuksen Atte Erkamo kertoo.
Lääkärikäyntien jyrkkä nousu ajoittuu koronapandemian loppusuoralle ja toisaalta sote-uudistuksen toimeenpanon alkumetreille. Hyvinvointialueet ottivat sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulleen vuoden 2023 alusta.
– Pandemiassa ehkä totuttiin testeihin ja haluttiin diagnoosi vaivan vakavuudesta. Se on ehkä jäänyt päälle. Lääkäriin hakeudutaan tosi matalalla kynnyksellä selvittämään asioita, Erkamo sanoo.
Mehiläisen liiketoimintajohtaja Karolus Viitala, haluavatko asiakkaat nykyisin enemmän tarkempia tutkimuksia kuin ennen?
– Kyllä. Ihmisten terveystietoisuus on lisääntynyt. Kyse ei ole niinkään yksittäisistä tutkimuksista, vaan laajemmin halusta saada varmuutta omasta terveydestä. Hinnantarkistuksia tehdään kulujen nousun johdosta.
Miettusen mukaan koronavuosina kertynyttä hoitovelkaa purkautui pandemian jälkeen 2023, mutta kasvu on jatkunut edelleen 2024 ja 2025.
– Se ei enää selity hoitovelalla. Ehkä julkisen perusterveydenhuollon vaikea hoitoonpääsyn tilanne heijastuu siihen, että monesti ei edes yritetä julkiselle, vaan mennään yksityiselle ja käytetään suosiolla vakuutusta, Miettunen pohtii.
Omavastuut nousevat
Sairaus- ja hoitokuluvakuutuksissa on ollut pitkään käytössä suosittu, matalahko 100–150 euron omavastuu. Vakuutuksen kautta on saanut korvaukset omavastuun ylittävältä osalta.
Se on rohkaissut vakuutuksen ottaneet suuntaamaan yksityislääkärille – vakuutusyhtiön kannalta turhankin vähäisestä vaivasta, ja hoitokäynti on kuitattu vakuutuksesta. Näitä on kertynyt niin paljon, että se on käynyt kalliiksi vakuutusyhtiöille.
– Sairauskuluvakuutusta ei ole tarkoitus käyttää jatkuvalla syötöllä, kuten nyt on käynyt, Erkamo selvittää.
Niinpä vakuutusyhtiöt ovat alkaneet suositella selvästi aiempaa korkeampia omavastuita, 250 eurosta ylöspäin.
– Vakuutusmaksussa voi säästää useita satoja euroja korottamalla omavastuuta, vaikka 200–300 eurolla. Suuri osa asiakkaista ottaakin vakuutukset nyt isommalla omavastuulla, Erkamo sanoo.
– Samalla palataan vakuuttamisen perusperiaatteeseen, että vakuutus suojaa suuremmissa kuluissa. Kun kertyy lääkärikäyntejä, tutkimuksia, leikkauksia, isoja lääkekustannuksia, niin näissä vakuutuksesta on hyötyä.
Lähitapiolan Miettusen mukaan sama trendi näkyy heilläkin.
– 300 euron omavastuu on lähtenyt yleistymään. Pienemmät vaivat menevät sitten omalla kustannuksella.
Terveystalo ei halunnut kommentoida vakuutusasioita.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
