”Haloo, herätys!”
Maailmankuulu ilmastotieteilijä James Hansen, 84, on pyytänyt soittamaan itsensä hereille ennen haastatteluamme. Hänellä kun ei ole luotettavaa herätyskelloa matkassa. Niinpä ensi kontaktini tähän ilmastoguruun on herätyssoitto.
Yhdysvalloista Suomeen lentäneen eläköityneen tutkijan lento on peruttu ja hän on viettänyt seitsemän tuntia Lontoossa lentokentällä. Jet lag siihen vielä päälle. Ei ole ihme, että tarvitsee päiväunet.
Kun unihiekat on saatu karistettua silmäkulmista, tiukka ilmastopuhe alkaa välittömästi.
Tämänvuotisen YK:n ilmastokokouksen alkuun on enää muutama päivä. Sen alla Hansen arvioi, että kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mallinnukset ilmaston herkkyydestä ovat pielessä.
Se on kova väite.
Se tarkoittaa sitä, että ilmastokriisi on arvioitua vakavampi ja kiireellisempi.
”Ilmastonmuutosta tulee tuutista enemmän kuin luullaan”
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC ennustaa, että ilmaston herkkyys kasvihuonekaasuille on kolmen asteen luokkaa, kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä kaksinkertaistuu esiteollisista ajoista.
Hansenin ja kollegoiden uusimpien tutkimuksien mukaan arviot ovat alakanttiin. Hänen mukaansa lämpötila nousee ennemminkin 4,5 astetta.
– Se tarkoittaa, että ilmastonmuutosta on tulossa tuutista enemmän kuin heidän parhaat mallinsa ennustavat, Hansen sanoo.
Hansenin tutkimus perustuu arvioon siitä, kuinka paljon rikkipäästöjen poistaminen laivojen polttoaineesta on vähentänyt aerosolien viilentävää vaikutusta. Aerosolien ja aerosoli-pilvi -vuorovaikutusten viilentävä vaikutus ilmastoon on yksi ilmastotieteen epävarmimmista osa-alueista.
IPCC:n mallinnukset taas perustuvat kaikkeen jo julkaistuun tutkimukseen, jolloin niistä saa haarukan todennäköisyyksistä. IPCC:n raportti on julkaistu jo vuonna 2021, joten Hansenin tutkimus ei sisälly vielä IPCC:n arvioon.
Keikahduspisteistä ei ole paluuta
Kun ilmastokriisi etenee, olemme vaarassa saavuttaa peruuttamattomia käännekohtia eli keikahduspisteitä, joista ei ole paluuta, viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat.
Tällaisia ovat esimerkiksi Atlantin merivirran pysähtyminen, Länsi-Antarktiksen jääpeitteen sulaminen ja koralliriuttojen tuhoutuminen, joka on jo peruuttamatonta.
Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen (AMOC) pysähtyminen tulee kaiken aikaa todennäköisemmäksi. Viimeisimmät tutkimukset sanovat, että virtaus voisi keikahtaa kohti pysähtymistä jo tämän vuosisadan puolivälissä. Se voisi kylmentää Suomen Pohjois-Siperian tasolle.
Jään sulaminen taas voisi nostaa merenpintaa useita metrejä.
– Nämä ovat muutoksia, joista ei toivuta tuhansiin vuosiin, Hansen sanoo.
Olemme siis tiellä, jolla emme halua olla.
– Jos pysymme tällä polulla, jolla nyt olemme, sammutamme Pohjois-Atlantin merivirran tämän vuosisadan puolivälissä ja meren pinta nousee metritolkulla 50-150 vuodessa. Näitä kahta pistettä emme halua saavuttaa ja siksi tämä on kiireellistä. Mutta hallitukset eivät käsittele asiaa kiireellisenä.
Myös Amazonin sademetsä Brasiliassa on lähellä kriittistä keikahdusta savanniksi. Amazonin alue vaikuttaa koko maapallon ilmastoon.
Ikijäähän sitoutunut voimakas kasvihuonekaasu metaani voi myös vapautua ja kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään, jos päästökehitys jatkuu entisellään.
Yleisö ja poliitikot eivät tajua
Hansenin mielestä sen välillä mitä tutkijat tietävät ilmastonmuutoksesta ja mitä päättäjät tietävät siitä, on suuri kuilu.
– Suuri yleisö ja poliitikot eivät näe vuosikymmenien päähän, mutta tiede näkee. On selvää, että olemme polulla, jolla emme halua olla, Hansen sanoo.
Ongelma on viivästynyt vaste. Merien ja jäätiköiden lämpöinertia on suuri. Ne reagoivat siis hitaasti ilmastonmuutokseen. Kyseessä on siis sukupolvien välinen ongelma. Emme näe ilmastonmuutoksen suuria vaikutuksia ennen kuin muutoksia on paljon jo tulossa.
Väite siitä, että voimme ratkaista ilmastonmuutoksen painamalla päästöt nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä, on Hansenin mukaan huijaus.
– Se on aika pitkälti petkutusta, Hansen sanoo ja perustelee.
Teollisuus ja hallitukset suoltavat hänen mukaansa monenlaisia kliseitä tähän liittyen. Esimerkiksi energiasektorimme hiili-intensiivisyys oli 60 vuotta sitten 0,8. Nyt se on 0,7. Se pitäisi tiputtaa nollaan muutamassa vuosikymmenessä.
– Ei tule tapahtumaan. Siksi se on suuri ongelma, Hansen sanoo.
Lisää ydinvoimaa ja päästöille hinta
Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa oltiin Hansenin mukaan jo puolivälissä siinä, mitä tarvitaan ilmastopäästöjen nollaamiseksi; ydinvoiman lisärakentamista. Maiden päästöt putosivat puoleen kymmenessä vuodessa ydinvoiman käytön myötä 1970- ja 80-luvuilla.
– He olivat jo puolivälissä sitä ratkaisua, jonka tarvitsemme. Pitää vain mennä eteenpäin, hän sanoo.
Hansen kiittelee siitä, kun aiemmassa ilmastokokouksessa todettiin, että ydinvoiman käyttö täytyy kolminkertaistaa.
– Tämä olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten.
Uusiutuvat energiamuodot, kuten tuuli ja aurinko, voivat auttaa, mutta tarvitaan myös perusvoimaa, joka tuottaa sähköä tasaisesti ja luotettavasti ympäri vuoden ja vuorokauden.
Hansenilla on selvästi jäänyt hampaankoloon jotain siitä, miten Saksa esti ydinvoiman tukemisen ilmastokokousten niin sanotun puhtaan kehityksen mekanismin avulla vuosituhannen alussa.
– Jos he eivät halua sitä rakentaa, miksi estää koko muulta maailmalta tämän vaihtoehdon tutkiminen, hän kysyy.
Perustavanlaatuinen ongelma on Hansenin mukaan se, että päästöillä ei ole hintaa. Samaa mieltä ovat hän mukaansa useat tuhannet ekonomistit Yhdysvalloissa.
– Niin kauan kuin voimme päästää fossiilisten polttoaineiden polton jätteet ilmakehään ilman maksua, jatkamme sitä.
Toivo nuorissa ja Kiinassa
Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittanut Thomas Jefferson sanoi aikanaan, että maaperä pitää jättää hyvässä kunnossa seuraaville sukupolville. Sama koskee Hansenin mukaan koko planeettaamme.
– Emme voi jättää lapsiamme ja lapsenlapsiamme sellaiseen tilanteeseen, jossa ilmasto karkaa heidän hallinnastaan.
Hän uskoo kuitenkin, että nuori polvi pystyy ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haasteen.
Toinen syy optimismiin on Hansenin mukaan se, että Kiina ei juuri välitä muiden maiden politiikasta, vaan kehittää uusiutuvia energialähteitä ja panostaa ydinvoimaan.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
