Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan 27 poikkeuslupapäätöstä oli lupaehtojen mukaisia. Liiton mielestä 10 lupaa susien tappamiseen oli myönnetty ilman lainmukaisia perusteita.
Susikeskustelu sai torstaina uutta sytykettä, kun Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi tiedotteen, jossa se väitti Suomen riistakeskuksen myöntäneen suden vahinkoperäisiä poikkeuslupia väärin perustein.
Luonnonsuojeluliiton mukaan riistakeskus on myöntänyt kymmenen poikkeuslupaa ilman todellisia tai hakemuksessa kuvattuja vahinkoja. Liiton mukaan ilmoitetut vahingot eivät pitäneet paikkaansa eikä niitä ollut merkitty asianmukaisesti riistavahinkorekisteriin.
– Merkittävin puute oli se, että monissa hakemuksissa ilmoitettuja vahinkoja ei löytynyt riistavahinkorekisteristä, jolloin lupia ei olisi pitänyt myöntää, kertoo Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro tiedotteessa.
Luonnonsuojeluliitto oli käynyt läpi kaikkiaan 49 poikkeuslupahakemusta. Mukana olivat kaikki vuonna 2025 riistakeskukselta haetut ja myönnetyt suden vahinkoperäiset poikkeusluvat poronhoitoalueen eteläpuolella.
Riistakeskus vastasi väitteisiin omalla tiedotteellaan. Puhelimitse tavoitettu riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kiistää väitteet ja toteaa, ettei luonnonsuojeluliitolla ole ollut käytössään kaikkea sitä aineistoa, johon päätökset perustuvat.
– Päätöksissä huomioidaan hakijan esittämät tiedot, mutta myös erilaiset rekisterit ja tarvittaessa pyydetyt lausunnot, Härkönen selventää.
Riistakeskuksella on käytössään muun muassa poliisin ja maaseutuelinkeinoviranomaisten lausunnot, Luonnonvarakeskuksen Tassu-rekisterin tiedot alueen susihavainnoista, karkotusraportit, riistavahinkorekisterin tiedot ja muut tapauskohtaiset selvitykset ja valvontatiedot.
Susipassi tuottaa harvoin tulosta
Susi ei ole helpoin pyydettävä. Esimerkiksi Etelä-Hämeen riistakeskuksen alueelle on myönnetty tänä vuonna kahdeksan poikkeuslupaa suden kaatoon. Riistakeskuksen seurantaraporttien mukaan lupien perusteella on kaadettu yksi susi Kärkölässä lokakuun alussa. Tämän lisäksi poliisin määräyksellä on lopetettu yksi susi Lopella lokakuun lopulla.
Usein vahinkoperusteisessa luvassa on ehtona, että pyynti tehdään vahtimalla tilalla, jossa susivahinkoja on tapahtunut. Sauli Härkönen kertoo, että susi on hyvin tarkka ympäristöstään ja aistii ihmisen läsnäolon helposti.
– On monia esimerkkejä siitä, että sen jälkeen kun passista on lähdetty pois niin, hetken päästä susi on nähty riistakameran kuvassa.
Lisää kierroksia susikeskusteluun toi hallituksen hyväksymä lakiesitys, joka sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen.
Härkönen kertoo, että nykyinen poikkeuslupajärjestelmä säilyy kuitenkin kiintiöpyynnin rinnalla. Samalla riistakeskus kuitenkin seuraa kiintiöpyynnin ja muun kuolleisuuden vaikutusta susipopulaatioon.
– Poikkeuslupaharkinnassa täytyy katsoa huomattavasti tarkemmin sitä, millainen vaikutus sillä on esimerkiksi suotuisan suojelun tason säilyttämisen kriteereihin.
