Jyväskyläläinen Satu Kuulusa havahtui noin kuukausi sitten siihen, että verensokerin mittauksessa käytettävän sensorin lukema ei vastannut olotilaa.
FreeStyle Libre 3 -sensorin mukaan verensokeri oli 4,7 ja menossa kovaa vauhtia alaspäin. Kuulusa mittasi verensokerinsa varmuuden vuoksi verikokeella sormenpäästä.
– Mittarin mukaan oikea verensokeriarvo oli 22 eli tuloksissa oli huomattava heitto, Kuulusa sanoo.
Hän ei enää tämän jälkeen luottanut sensorin tuloksiin ja vaihtoi sen toiseen. Lisäksi hän siirtyi seuraamaan verensokeritasoa sormenpäästä.
Useat hyvinvointialueet ovat tällä viikolla varoittaneet diabetesta sairastavia verensokerin mittauksessa käytettävien sensorien viasta.
Sensorivika koskee Abbotin valmistamia FreeStyle Libre 3- ja FreeStyle Libre 3 Plus -sensorien tiettyjä eriä.
Glukoosisensori pitää vaihtaa 15 päivän välein.
Kuulusalla on kaapissa kahdeksan sensoria, joiden sarjanumerot hän tarkasti valmistajan sivuilla. Kaikki sensorit ovat viallisia.
– Tein niistä tiistaina ilmoituksen Abbotille, että ne ovat vialliset ja tilasin uuden, hän kertoo.
Vääriä hälytyksiä ja päivärytmi sekaisin
Polvijärveläiselle Arja Savolaiselle Freestyle Libre 3 Plus -sensorit ovat aiheuttaneet merkittäviä arjen ongelmia jo useiden kuukausien ajan.
Sensori on saattanut herättää Savolaisen jopa keskellä yötä ja väittää, että verensokeri on vaarallisen alhainen. Hälytykset ovat olleet virheellisiä.
– Välillä on ollut täydellinen kaaos. Päivärytmi on ollut sekaisin, kun on tullut turhaan syötyä, että verensokeri nousisi, Savolainen kertoo.
Varsinaisia vaaratilanteita Savolainen ei ole sensoreiden takia kokenut. Hän kuitenkin on alkanut mittailla verensokeriaan säännöllisesti myös ottamalla verinäytteitä sormenpäästä.
Savolaista harmittaa, ettei hänellä ole potilaana mitään sananvaltaa siihen, millaista sensoria hän käyttää. Ongelmia aiheuttanut malli tuli hänelle käyttöön loppukeväästä.
– Uskon, että kaikkia diabeetikoita tämä tilanne pelottaa. Niin minuakin, Savolainen sanoo.
Lääkäri: Yli kymmenen yksikön heitto ei hyväksyttävää
Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiän mukaan verensokeriarvojen yli kymmenen yksikön heitto ei ole hyväksyttävää. Sensorin antamat virheellisen matalat verensokerin lukemat ohjaavat laittamaan liian vähän insuliinia.
– Jos luottaa sokeasti väärin näyttävään sensoriin, on happomyrkytyksen riski.
Pimiän mukaan korkean verensokerin oireita ovat janon tunne, virtsan erityksen lisääntyminen, elimistön kuivuminen ja tilanteen pitkittyessä myös väsymys.
– Jos tilanne pääsee etenemään, niin voi tulla pahoinvointia, vatsakipuja, oksentelua, uneliaisuutta, sekavuutta ja puuskuttavaa hengitystä. Hengitys voi haista asetonilta. Lopulta se voi johtaa tajuttomuuteen. Happomyrkytys on hoitamattomana hengenvaarallinen tila.
Pimiä korostaa, että on tärkeää tarkistaa käyttämiensä sensorien erä.
Abbotin verkkosivuilta löytyy käyttöturvallisuutta koskeva ilmoitus ja sivu, jolla sensorin sarjanumeron voi tarkistaa sekä ohjeet, mistä sarjanumero löytyy.
Pimiän mukaan tyypin 1 diabetesta sairastaa Suomessa noin 45 000 henkilöä, joista 90 prosentilla on käytössään sensori.
Noin 50 000 suomalaista käyttää sensoreita, koska tyypin 2 diabetesta sairastavista monipistoshoitoisista osa on saanut myös sensorin.
”Tässä huolettaa potilasturvallisuus”
Satu Kuulusa on toistaiseksi verensokerimittarin varassa. Hän on tyytyväinen siihen, että pääsee hakemaan verensokeriliuskoja suoraan Kyllön terveysasemalta.
Tällä hetkellä Keski-Suomen hyvinvointialueen käytäntö on, että diabetespotilaat tilaavat lääketarvikkeensa eli esimerkiksi diabetessensorit, verensokerimittarit ja niiden koeliuskat itse.
– Säästösyistä liuskoja säännöstellään, mutta tässä tilanteessa toivoisin, että liuskoja olisi helpommin saatavilla kuin vain nettipalvelun kautta tilaamalla, hän sanoo.
Kuulusa sanoo, ettei itse ole ole ollut tilanteen vuoksi vaarassa. Sen sijaan hän on huolissaan muista, esimerkiksi ikääntyneistä ihmisistä ja lapsista.
– Tässä huolettaa potilasturvallisuus eli miten varmistetaan se, että tieto viallisista sensoreista tavoittaa kaikki potilaat, hän sanoo.
Kuuluisa toivoo, että hyvinvointialue ottaisi yhteyttä diabeetikoihin, jotta kaikki voisivat tarkistaa sensorinsa. On mahdollista, että osa potilaista on ilman verensokerimittaria pelkän sensorin varassa.
– Sensorit ovat helpottaneet diabeteksen hoitoa valtavasti, sillä sen avulla voi seurata, mihin suuntaan verensokeri kehittyy, Kuulusa kertoo.
Diabetesliiton Elina Pimiän mukaan kaikki älypumppua Libre3:n kanssa käyttävät ovat saaneet suoraan puhelimeen pumpun käyttöohjelmistoon turvatiedotteen. Älypumppu käyttää sensoritietoa insuliinin annosteluun automaattisesti.
