Aikuisten lihavuus on Suomessa yleisempää kuin Pohjoismaissa keskimäärin. Toisaalta esimerkiksi kasvisten syönnissä Suomi on kärjessä.
Millä tolalla suomalaisten elintavat ovat muihin pohjoismaalaisiin verrattuna? Tämä selviää Pohjoismaiden ministerineuvoston Normo 2025 -tutkimuksesta, joka toteutettiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
Ruokailutottumuksissa Suomi päihittää muut Pohjoismaat kasvisten syömisessä. Hedelmiä ja vihanneksia syödään Suomessa hieman useammin kuin muissa Pohjoismaissa – tutkimuksen mukaan 2,5 kertaa päivässä.
– Kasvisten käytön hyödyistä on Suomessa aika paljon viestitty, mikä voi heijastua runsaampaan käyttöön, THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raulio arvioi yhdeksi taustalla vaikuttavaksi syyksi.
Suomessakaan ei silti ylletä kasvisten syönnissä suositusten mukaiseen 500–800 grammaan päivässä.
Keskivertoa parempaa suomalaisten ruokailutottumuksissa on myös täysjyväviljan syöminen. Samoin limsoja ja energiajuomia suomalaiset aikuiset juovat Pohjoismaiden keskimääräistä kulutusta vähemmän.
Ravitsemussuosituksiin peilaten miinuspuolena on se, että lihan syömisessä suomalaiset kuuluvat Tanskan kanssa Pohjoismaiden kärkijoukkoon.
Kalaa suomalaiset puolestaan syövät muita pohjoismaalaisia vähemmän.
Suomessa lihavuus on yleisintä Islannin jälkeen
Ylipaino ja lihavuus ovat viimeisimmän kymmenen vuoden kuluessa Pohjoismaissa lisääntyneet. 56 prosentilla aikuisista ja viidesosalla lapsista on Pohjoismaissa ylipainoa tai lihavuutta.
Tässä Suomi ei pääse loistamaan.
Aikuisten lihavuus on Suomessa yleisintä Islannin jälkeen. Suomessa lihavuus on myös yleistynyt jyrkimmin kymmenen viime vuoden aikana. Ylipainoa tai lihavuutta on tutkimuksen mukaan suomalaisaikuisista nyt noin 60 prosentilla.
Tutkimuksessa määritellään ylipainoksi painoindeksi 25–30 ja lihavuudeksi painoindeksi, joka on yli 30.
THL:n tutkimuspäällikkö Susanna Raulio kertoo videolla lihavuuden yleistymisestä:
Suomessa humalahakuisuus on keskivertoa yleisempää
Alkoholinkäytössä suomalaiset ovat muiden pohjoismaalaisten luokkaa. Humalahakuisuutta suomalaisilla, kuten tanskalaisillakin, on kuitenkin muita pohjoismaalaisia enemmän. Suomalaisten alkoholinkäyttö on vähentynyt kymmenen vuoden vertailujaksolla.
Tupakkaa Suomessa poltetaan hieman enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Kun tupakka ja muut nikotiinituotteet lasketaan yhteen, käyttö on Suomessa kuitenkin keskivertoa vähäisempää.
Tutkimus tehtiin Suomessa eri vuodenaikaan kuin muissa Pohjoismaissa, mikä heikentää liikunta-aktiivisuuden vertailtavuutta eri maissa. Yleisesti fyysinen aktiivisuus jää Pohjoismaissa alle suositusten jopa kolmasosalla aikuisista.
Tutkijat kehottavat järeämpiin toimiin
Normo 2025 -raportin mukaan elintavat ovat Pohjoismaissa huolestuttavan heikot, ja tutkijoiden mukaan niiden kohentaminen vaatisi Pohjoismaissa nykyistä järeämpiä toimia.
Normo 2025 -tutkimukseen osallistui vuonna 2024 runsaat 5 000 aikuista, joista Suomessa asuvia oli runsas tuhat. Lasten elintapojen selvittämiseksi haastateltiin lisäksi noin 2 500 huoltajaa, joita Suomesta oli mukana noin 500.
Kaikissa Pohjoismaissa korkeammin koulutettuja osallistui tutkimukseen enemmän kuin matalammin koulutettuja. Tätä on tutkimuksen analyyseissä korjattu painokertoimilla.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
