Tamperelaisten päiväkotien suhtautuminen Bepanthen-voiteen käyttöön ei ole aivan yhtä tiukkaa kuin Hämeenkyrössä.
Yle soitti kymmenen päiväkodin johtajalle, voivatko päiväkotien työntekijät rasvata lasta Bepanthenilla vanhemman pyynnöstä ilman lääkärin ohjetta. Rasvaus ei ollut aiheuttanut päiväkodeissa päänvaivaa. Tampereella on 78 kunnallista päiväkotia.
Asia nousi julkisuuteen viikonloppuna, kun Yle uutisoi, että hämeenkyröläisessä päiväkodissa ei suostuttu rasvaamaan lasta Bepanthenilla ilman reseptiä tai terveydenhuollon ohjeistusta.
Tampere ja Hämeenkyrö kuuluvat Pirkanmaan hyvinvointialueeseen, jonka ohjetta päiväkodit asiassa tulkitsevat.
Eteläpuiston, Amurin ja Koulukadun päiväkotien johtaja Sirpa Paju kertoo, että heillä perusvoiteilla rasvaus onnistuu, mutta Bepanthen on ”rajatapaus”.
– Noudatamme lääkehoidosta annettuja ohjeita. Bepanthenin antamista ei ole tullut vastaan. Olisi hyvä, jos siihen tulisi selkeä tarkennus, luetaanko se perusvoiteeksi.
Asiantuntija: Lääke on lääke
Tuote määritellään Suomessa lääkkeeksi, kun sille on haettu myyntilupa tai se on rekisteröity lääkkeeksi.
Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi ei ota kantaa Hämeenkyrön tapaukseen.
Hän korostaa yleisellä tasolla, että lääkkeeksi luokitellun tuotteen käyttö edellyttää ohjeistusta.
– Lääkkeet ovat kuitenkin lääkkeitä. On todella tärkeätä, että lääkehoito varmasti menee oikein, Pirttijärvi sanoo.
Lääkehoitosuunnitelma määrittelee toimintaa kussakin yksikössä.
Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) muutti Hämeenkyrön tapauksen jälkeen linjaustaan: dekspantenolivalmisteet voidaan käytännössä rinnastaa perusvoiteisiin.
– Jos hyvinvointialueelta tulee ohjeistus lääkehoitosuunnitelman tekemiseen, silloin kaikki sitoutuvat sen mukaisesti toimimaan. Joka tapauksessa myös dekspantenoli on edelleen lääke, mutta jos siellä on tehty se päätös, silloin hyvinvointialueella ja nimenomaan terveydenhuollon johdossa otetaan myös vastuu, Pirttijärvi toteaa.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyy ja allekirjoittaa toiminnasta vastaava lääkäri.
Pirttijärvi huomauttaa, että lääkäri voi kirjoittaa myös itsehoitolääkkeet reseptille.
– Silloin se on jotenkin selkeämpää. Silloin lääkehoidosta noudatetaan sitä tarkkaa ohjeistusta, mikä reseptissä on.
Alueet päättävät itse
Lääkeviranomainen Fimea antaa myyntilupia ja päättää, onko tuote resepti- vai itsehoitolääke.
Fimean turvallisuus- ja vaikuttavuusvastuualueen johtaja Piia Vuorela ymmärtää ihmetyksen Bepanthenin käytön byrokraattiselta tuntuvasta säätelystä.
– Kun viranomainen tekee päätöksiä, jotka koskevat asiaa kokonaisuutena, kuten vaikka itsehoidon lääkkeitä, aina voi tulla tällaisia rajatapauksia, mitkä arjessa näyttävät vähän turhan kankeasti säädellyiltä.
Tiukoilta ja joustamattomilta tuntuvien määräysten taustalla on potilasturvallisuus. Päiväkotien henkilökuntaa koskevat eri velvoitteet kuin lasten vanhempia.
Hän muistuttaa kuitenkin, että lääkehoitosuunnitelmat ovat alueellisesti päätettäviä eikä Fimea puutu mahdollisiin erilaisiin tulkintoihin eri alueilla.
– Nähdäkseni kyseinen alue on nopeasti asian hoitanut niin, että se palvelee arkea paremmin. Hyvinvointialueet tekevät itse ne ratkaisut. Lääkehoitosuunnitelmat hyväksytään aina alueellisesti ja siellä löydetään parhaat ratkaisut, jotka sopivat paikallisiin toimintayksiköihin, Vuorela kertoo.
Vuorela ei näe tarvetta muuttaa laajemmin käytäntöjä lääkkeeksiluokittelusta.
Vuorelan mukaan järjen käyttö on sallittua myös viranomaistyössä ja alueilla on velvollisuus edesauttaa rationaalista lääkehoitoa.
– Rationaalinen lääkehoito on ihan STM:n termi, joka kuvastaa tarkoitusperäistä ja oikein suunnattua lääkehoitoa, Vuorela toteaa.
Yle kertoi aiemmin, kuinka hämeenkyröläinen äiti Mimmu Sulkanen käytti päivän selvittääkseen, keneltä saisi ohjeistuksen lapsen rasvaamiseksi Bepanthen-voiteella päiväkodissa:
