Kahdeksan vuotta sitten alkunsa saanut Tunnista 100 lintua -haaste houkuttelee edelleen tuhansia lintuharrastajia listaamaan havaintojaan.
Kun vuosi vaihtuu, tuhannet suomalaiset lintuharrastajat avaavat havaintovihkostaan tyhjän sivun.
Vuodari eli vuodenpinna on lintuharrastajien käsite, jolla tarkoitetaan yhden kalenterivuoden aikana havaittuja lintulajeja. Mitä enemmän lajeja, sitä enemmän vuodareita.
Tiedolla, taidolla ja sitkeydellä vuosilistalle voi kerryttää jopa yli 300 lajia, mutta lintujärjestö Birdlife Suomen suosittu sadan lintulajin haaste on huomattavasti helpommin saavutettavissa.
– Sadan lintulajin opetteleminen ja havaitseminen vuoden aikana on hyvin mahdollista, mutta ei kuitenkaan liian helppoa, tiivistää Birdlife Suomen viestintäpäällikkö Jan Södersved.
Haaste sai alkunsa jo vuonna 2017, kun Suomi täytti sata vuotta. Siitä lähtien tunnistushaaste on elänyt omaa elämäänsä. Södersvedin mukaan esimerkiksi 2025 haasteeseen osallistui yli 7 000 ihmistä.
– Yllätti positiivisesti, että konsepti jäi elämään näin vahvana. Formaatti oli vielä paljon toimivampi kuin odotimme.
Loppuvuodesta 2025 haaste sai rinnalleen vielä kirjan, joka on Södersvedin kirjoittama.
Alla olevassa äänitiedostossa Södersved kertoo, miksi kirjassa esitellään kummallinen lajimäärä, eli 151 lintulajia:
Näköalapaikka luontokadon ytimeen
Jan Södersved on harrastanut lintuja 70-luvun puolivälistä saakka, eli yli 50 vuoden ajan. Hän on tehnyt useita aihepiiriin liittyviä tietokirjoja, ja ammatiltaan hän on Birdlife Suomen viestintäpäällikkö ja Linnut-lehden päätoimittaja.
Ihmiseltä, jolle linnut ovat paitsi harrastus, myös ammatti ja elämäntapa, on suorastaan pakko kysyä perustavanlaatuinen kysymys: Miksi? Mitä järkeä lintujen tarkkailemisessa ja havaintojen listaamisessa on?
– Kun oppii tuntemaan lintuja tai mitä tahansa muuta eliöryhmää, se syventää suhdetta luontoon. Sitä kautta ymmärtää paremmin luontoa ja oppii arvostamaan luontoa ja ympäristöä enemmän, Södersved sanoo.
Samalla harrastus tarjoaa konkreettisen näkymän ilmastonmuutoksen ja luontokadon ytimeen. Södersved käyttää esimerkkinä peltosirkkua, joka oli vielä vuosituhannen vaihteessa varsin tavallinen laji eri puolilla Suomea.
Sittemmin peltosirkku on vähentynyt hurjalla nopeudella: 30 viime vuoden aikana kannasta on kadonnut yli 99 prosenttia. Lajin rajuun alamäkeen on useita syitä.
– Tässäkin ympäröivillä pelloilla kuului aiemmin joka kesä peltosirkun laulu. Nyt koko läntisellä Uudellamaalla on jäljellä ihan muutamia yksilöitä, Södersved kertoo kotitalonsa pihassa Lohjalla.
Toisaalta ilmastonmuutoksen myötävaikutuksesta lajit, kuten jalohaikara tai tulipäähippiäinen, ovat viime vuosien aikana levittäytyneet pysyvämmin Suomeen.
Vallitseva ennätys: 317 lajia vuodessa
Sadan lintulajin haaste on lähtökohtaisesti rento ja leikkimielinen tapa opetella lintuja. Toisenlaista tulokulmaa lintulajien listaamiseen edustavat intohimoiset bongarit.
Bongariliiton puheenjohtajan Matias Castrénin mukaan Suomessa on mahdollista nähdä vuosittain yli 300 lintulajia, ja tällaiseen määrään yltää yleensä muutama henkilö vuodessa.
– Kaikkien aikojen ennätys on jo edesmenneen Eero Niinikosken havaitsemat 317 lajia vuodelta 2010, Castrén kertoo.
Päättyvän vuoden kärkisijalla on helsinkiläinen Aleksanteri Pikkarainen 304 havaitulla lajilla.
