Kuokkalankoskella kasautunut jääsohjo on nostanut vedenpinnan kevättulvan tasolle.
Vuodenvaihteen kova pakkanen ja tuulinen sää ovat aiheuttaneet Lempäälän Kuokkalankoskella vaikeimman hyydetilanteen sitten vuoden 2008.
Vedenpinta on noussut kevättulvalukemiin, kun virtaavan veden mukana kulkeutunut jääsohjo on kasautunut koskeen.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Tulvakeskuksen mukaan tilanne on erityisen haastava juuri Lempäälässä, vaikka hyydetulvavaaraa esiintyy myös muissa läntisen Suomen vesistöissä.
– Vaikka vedenkorkeuden nousu oli etenkin vuoden vaihtuessa nopeaa, rakennusvahingoilta todennäköisesti vältytään, kertoo vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Tulvakeskuksen tiedotteessa.
Laitureille ja veneille vahinkoja voi kuitenkin syntyä, kun jäät liikkuvat ja kasautuvat.
Jääsohjo kertyy rakenteisiin
Tavallista vaikeamman tilanteen taustalla on vuoden lopun tuulinen pakkaskeli, joka hidasti Vanajaveden jäätymistä.
Tämän vuoksi veteen ehti muodostua runsaasti ajelehtivaa jääsohjoa, joka on kulkeutunut virtaavan veden mukana Lempäälään ja tarttunut patorakenteisiin sekä Kuokkalankosken pohjaan.
Myös muualla läntisessä Suomessa on havaittu hyydejään kertymistä, joka on nostanut vedenpintoja. Satakunnassa Kauvatsanjoella ja Merikarvianjoella on kertynyt vedenpintaa nostavaa hyydettä, mutta tilanne ei ole yhtä vakava kuin Lempäälässä.
Kokemäenjoella tilanne on rauhallisempi. Siellä on toteutettu jäädytysajoa vuodenvaihteessa. Tarkoituksena on saada jokeen jääkansi, joka suojaa alapuolista vettä jäähtymiseltä ja vähentää jääsohjon kertymistä.
Lapuanjoella ja Ähtävänjoella ei toistaiseksi ole raportoitu vahinkoja, vaikka hyydettä on jo jonkin verran muodostunut.
Virtaamat ovat vuodenaikaan nähden suhteellisen korkeita, mikä yhdessä lähipäivien kylmän sään kanssa lisää hyyteen muodostumisen riskiä myös Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien vesistöissä.
Lapualla Lapuanjoki on noussut keskimääräisen kevättulvan tasolle. Jään aiheuttamaa nousua lukuunottamatta jokien pinnat ovat pääsääntöisesti laskussa koko maassa.
