Luonnossa villeinä elävien saimaannieröiden suojeleminen vaatii lisää tietoa kalan elintavoista.
Metsähallitus selvittää saimaannieriöiden liikkeitä ja elintapoja Saimaan vesistössä sekä Kuolimon järvellä.
Tähän mennessä tutkimuksessa 17 nieriään on asennettu lähettimet, jotka keräävät tietoa kalojen liikkeistä. Lähetinlaitteet asennettiin kirurgisesti kalojen vatsaonteloihin nukutuksen aikana. Nieriät vapautettiin toimenpiteiden jälkeen takaisin vesistöön.
Metsähallituksen mukaan laitteiden asentaminen ei aiheuta kaloille merkittävää haittaa. Tutkimushanke on saanut toiminnalle vaaditun eläinkoeluvan.
Metsähallituksen projektipäällikkö Teijo Hyytiäisen mukaan tietoa tarvitaan, koska tietämys saimaannieriöistä on perustunut pitkälti uskomuksiin.
– Käsitys on, että se liikkuu hyvin pienellä alueella. Haluamme nyt selvittää, siirtyykö se kuitenkin eri selkien ja vesistöjen välillä, kertoo Hyytiäinen.
Samalla selvitetään, että kuteeko saimaannieriä aina samalla alueella vai eri alueilla eri vuosina. Tietoa käytetään nieriöiden elinvoimaisuuden parantamiseen.
– Voimme käyttää tietoa, kun esimerkiksi vertaamme sitä tehtyihin DNA-selvityksiin.
Kanta hienoisessa kasvussa
Saimaannieriä on ollut kokonaan rauhoitettu keskeisillä, alkuperäisillä Saimaan ja Kuolimon elinalueillaan vuodesta 2014 lähtien.
Ennen sitä se on ollut kalastuksesta johtuen kuolemassa sukupuuttoon.
Norpan suojelemiseksi säädetyt verkkokalastusrajoitukset ovat todennäköisesti hyödyttäneet myös nieriöitä.
Niiden keskeisille esiintymisalueille on hiljattain perustettu myös rauhoitusalueita.
– On positiivisia viitteitä sitten, että kanta olisi vähän kasvanut, sanoo Hyytiäinen.
Rauhoitetun saimaannieriän kalastuksesta seuraa Kuolimossa 5 100 euron sakko.
Nieriöistä tietoa kerääviä vastaanotinlaitteita on asennettu Saimaan vesistöön 10 kappaletta. Ne on merkitty maastoon näkyvin lipuin, josta löytyvät hankkeen yhteystiedot.
Operaatio on toteutettu yhteistyössä paikallisten kalastajien kanssa. Seurantaa tehdään kahdesta kolmeen vuotta.
Ensimmäisiä tietoja saadaan alkuvuodesta 2025 ja sen jälkeen porrastetusti eteenpäin. Hankkeella on valmiudet merkitä yhteensä 40 kalaa Saimaan ja Kuolimon vesistöissä.
