Epäillyllä on pitkä historia väkivallanteoissa ja äärioikeistolaisessa toiminnassa.
Tuukka Tervonen,
Milla Asikainen
Oulun 12-vuotiaaseen lapseen kohdistuneen puukotuksen epäilty tekijä on pitkän linjan äärioikeistolainen mies, jota epäillään nyt kahdesta murhan yrityksestä.
Äärioikeistoa tutkiva tohtori Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta pitää tekijän taustat huomioiden mahdollisena, että tapausta tutkitaan vielä terrorismirikoksena.
– Toki emme edelleen tiedä teon suunnitelmallisuutta, Kotonen sanoo.
Murhien yrityksestä epäillään Ylen tietojen mukaan Sebastian Lämsää, jolla on takanaan pitkä ”ura” uusnatsijärjestö Pohjoismaisessa Vastarintaliikkeessä ja myös pitkä historia erilaisissa väkivaltarikoksissa.
Kotonen arvioi, että Suomen uusnatsi- ja äärioikeistopiirien keskuudessa Lämsä kuului aikanaan juuri niihin toimijoihin, joiden potentiaali väkivaltarikoksiin oli korkeimmasta päästä.
Viimeisimmät isot äärioikeistolaisen rikollisuuden tapaukset Suomessa ovat linkittyneet akselerationismiin. Akselerationismin kulmakivenä on edistää väkivallalla yhteiskunnan romahtamista. Lämsä on kuitenkin toiminut äärioikeistopiireissä jo kauan ennen kuin akselerationismi Suomessa oli ilmiö.
Kotonen kertoo, että Lämsä on ollut vuosia varsinaisesta järjestäytyneestä toiminnasta syrjässä. Hänestä ei ollut pitkään aikaan havaintoja ennen KRP:n Ouluun sijoittuvaa tutkintaa törkeän väkivaltarikoksen valmistelusta.
Kotonen ei arvioi sitä, miksi epäilty tekijä on aktivoitunut juuri nyt ja liittyykö asiaan esimerkiksi henkilökohtaisen elämän syitä. Tietoa tapauksesta ei ole vielä riittävästi.
Lapset valikoituvat uhreiksi harvoin – muuten rikoksen kaava on äärioikeistolle perinteinen
Helsingin yliopiston äärioikeistotutkija Oula Silvennoinen ei ole yllättynyt Oulun puukotuksesta, vaikka onkin harvinaista, että äärioikeistolainen väkivaltarikos kohdistuu lapseen.
– Tällainen väkivalta on koko ajan odotettavissa heidän taholtaan. On vain ajan kysymys, koska se sattuu. Tilanteen oleellista parantumista ei ole ollut näkyvissä.
Vaikka Pohjoismainen Vastarintaliike on lakkautettu Suomessa, eivät sen jäsenet ole kadonneet mihinkään.
– Ei ole mitään merkkejä siitä, että he olisivat oleellisesti muuttaneet ajatteluaan. He ovat etsineet muita toimintamuotoja ja tunnuksia, joiden alla toimia, Silvennoinen kertoo.
Silvennoisen mukaan vastaavissa rikoksissa on yleistä, että uhrit valikoituvat etupäässä etnisen taustan perusteella. Hän mainitsee esimerkkinä Christchurchin tapauksen Uudessa-Seelannissa, jossa 29-vuotias australialaismies ampui moskeijassa 51 ihmistä.
– Uhrit koetaan uhaksi riippumatta siitä, ovatko he lapsia, aikuisia vai vanhuksia, hän toteaa.
Viranomaiset voivat puuttua väkivaltaisen äärioikeiston toimintaan normaalin valvonnan ja viime kädessä lainsäädännön kautta, mutta Silvennoinen korostaa lainsäädännön muutosten olevan hidas tie. Hän peräänkuuluttaa toiminnan aktiivista seuraamista ja lisäasiantuntemusta.
– Kenttää tulee seurata tiivisti, jotta pysytään tilanteen tasalla ja tällaiset teot saataisiin estettyä.
Ei sankarin viittaa
Kotonen ei myöskään usko, että teoista asetetaan äärioikeistopiireissä mitään sankarin viittaa Lämsän harteille. Äärioikeistossa on tapahtunut muutoksia lähestymistavassa sen jälkeen kun PVL:n toiminta Suomessa kiellettiin.
– Valtaosa pyrkii vähän toisen tyyppiseen vaikuttamistapaan, Kotonen sanoo.
Esimerkkinä nykyisestä vaikuttamisesta on avoimen fasistinen ja rasistinen Sinimusta liike, joka on yrittänyt siirtyä poliittiseen toimintaan ja osallistua vaaleihin.
– Siellä on jonkin verran PVL-taustaisia toimijoita, Kotonen sanoo.
Äärioikeiston uhka ja esiinmarssi on näkyvä ilmiö paitsi Suomessa, myös ympäri Eurooppaa. Maahanmuuttajataustaisista lapsista on julkisuudessa puhuttu viime vuosina paljon katujengi-pelon kautta, ja poliitiikassa esimerkiksi perussuomalaisissa on levitetty väestövaihtoon liittyvää salaliittoteoriaa.
Kotonen ei epäile, etteikö Lämsä jakaisi ajatusta väestövaihdosta, mutta ei usko että Lämsä on varsinaisesti inspiroitunut viime aikojen kehityksestä.
– Kyse on kuitenkin jo vuosia toimineesta henkilöstä, eurooppalaisella ilmapiirillä ei välttämättä ole vaikutusta hänen toimiinsa, Kotonen sanoo.