Vuonna 2023 kuoli 366 iältään 10–24-vuotiasta nuorta. Heistä vajaalle kolmelle sadalle tehtiin oikeuslääketieteellinen kuolemansyyselvitys. Selvitys tehdään, jos kuolema tapahtuu sairaalan ulkopuolella.
Joka toisella vainajalla oli kuolemansyyselvitysten perusteella huumaavien aineiden käyttöhistoriaa.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) päätti selvittää kaikki tapaukset, joissa kuolinsyyksi arvioitiin huumausaineiden aiheuttamaa myrkytystä.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tunnetaan suuronnettomuuksien syiden selvittämisestä. Se on tutkinut esimerkiksi matkustajalaiva Estonian uppoamista ja Konginkankaan bussiturmaa.
Toissa vuonna Otkes teki jotain aivan erilaista. Se päätti tutkia nuorten huumekuolemia.
Yksittäiset kuolemat poikkeavat suuronnettomuuksista, sillä ne ovat hiljaisia ja suurelle yleisölle näkymättömiä tapahtumia. Ne sattuvat eri aikoina eri puolilla maata, usein yksityisasuntojen suojissa.
– Kun tapaukset lasketaan yhteen, on käsillä iso yhteiskunnallinen kysymys, Otkesin johtava tutkija Hanna Tiirinki sanoo.
Otkes päätyi pysäyttävään tulokseen: sen mukaan kaikki 96 tapaturmaista huumekuolemaa olivat turhia, koska oikeanlainen apu olisi voinut ehkäistä niistä jokaisen.
– Kenenkään kohdalla ei ollut kirjoitettu tähtiin, että he kuolevat huumeisiin. Olisi ollut paljon mahdollisuuksia, joihin olisi pitänyt voida tarttua, Tiirinki sanoo.
Esittelemme Otkesin raportista neljä nuorta, jotka järjestelmä petti. Kerromme, millaisissa olosuhteissa he kuolivat, ja millainen apu olisi voinut heidät pelastaa.
Tapauskuvaukset ovat yksityiskohtineen totta. Vainajien nimet on keksitty toimituksessa.
Ada löydettiin henkeä haukkovana suihkusta
Ada valmistui sosiaali- ja terveysalalle ja viihtyi työssään. Hänellä oli kuitenkin pitkiä sairauslomia, jotka kielivät vaikeuksista.
Adalla oli varhain tunnistettuja mielenterveysongelmia sekä tarkkaavaisuushäiriö. Hän oli ollut lastensuojelun asiakas 14-vuotiaasta lähtien ja lähes yhtä kauan nuorisopsykiatrian potilaana.
Alkoholi oli ongelma jo varhain. Kun Ada täytti kahdeksantoista, mukaan tulivat Subutex-kauppanimellä tunnettu buprenorfiini, rauhoittavat lääkkeet bentsodiatsepiinit ja amfetamiini.
Keväällä 2023 tuttava löysi Adan suihkusta henkeään haukkovana. Paikalle hälytettiin lääkärihelikopteri ja Ada kiidätettiin sairaalaan.
Adalle oli varattu aika psykiatriselle sairaanhoitajalle samalle aamulle, jona hänet tuotiin sairaalaan. Aika jäi käyttämättä.
Adaa pidettiin hengityskoneessa yön yli. Se kytkettiin pois päältä omaisten läsnä ollessa.
Adan elämä päättyi 21-vuotiaana.
Otkesin mukaan Adan kohtalo on esimerkki siitä, miten neurokirjon piirteet, mielenterveys- ja päihdeongelmat nivoutuvat toisiinsa, mutta niitä ei voi hoitaa toisistaan erillään.
Eetu ja Veeti nukkuivat yhdessä pois
Eetua kiusattiin koulussa ja hän jäi siksi usein kotiin. Kiusaaminen ei loppunut opettajien, kuraattorin, psykologin ja poliisin yrityksistä huolimatta.
Veeti puolestaan yritti itsemurhaa jo 13-vuotiaana ja jatkoi viiltelyä yläasteen ajan.
Eetu ja Veeti muuttivat ammattikouluun vieraalle paikkakunnalle. Itsenäistyminen ei sujunut ongelmitta.
Läheisen ystävän kuoltua huumeisiin Eetun vointi romahti.
Eetu jäi asuntolassa kiinni huumeiden käytöstä ja hänet sijoitettiin lastensuojeluyksikköön. Sijoitus päättyi Eetun tultua täysi-ikäiseksi.
Myös Veetin opiskelu takkuili. Hän palasi ensimmäisen lukukauden jälkeen kotipaikkakunnalleen, teki töitä ja aloitti sitten tutkintoon valmentavan koulutuksen.
Päihteidenkäyttö tuli koulussa ilmi, ja oppilaitos edellytti hoitoon sitoutumista. Siihen Veeti ei kyennyt.
Molemmilla nuorilla todettiin terveydenhuollossa voimakas halu käyttää päihteitä.
– Hyvä kysymys on, mistä halu syntyy. Kenties koulukiusaamisesta, stressistä tai pahasta olosta, Tiirinki sanoo.
Perheille asia selvisi somen kautta. Eetu ja Veeti molemmat esittelivät huumeiden käyttöään videoilla.
Ehkä heillä oli näyttämisentarvetta ja kokeilunhalua.
johtava tutkija Hanna Tiirinki
Kuolemaa edeltäneenä iltana kaverukset käyttivät huumeita toisen asunnolla.
Kolmas kaveri lähti varhain aamulla ostamaan lisää huumeita. Kaikki käyttivät niitä aamupäivällä yhdessä.
Eetu ja Veeti menivät lepäämään. Molemmat olivat käyttäneet buprenorfiinia, bentsodiatsepiineja, amfetamiinia ja kannabista. Veeti oli ottanut lisäksi kokaiinia.
Seuraavana iltana asunnossa olleet havaitsivat, että Eetu ja Veeti eivät hengittäneet. Herätysyrityksistä huolimatta nuoret pysyivät elottomina.
Ensihoito totesi Eetun ja Veetin kuolleiksi 18-vuotiaina. Syy oli yhteismyrkytys.
Nuoret käyttävät tavallisesti huumeita kavereidensa kanssa, ja usein kuolemat tapahtuvat yksityisasunnoissa nukkuessa.
Hanna Tiiringin mukaan nuoret eivät useinkaan ymmärrä, että turvallista sekakäyttöä ei ole olemassa. Vaara, että keskushermosto lamaantuu ja hengitys pysähtyy, on aina olemassa.
Otkesin raportin mukaan Eetu ja Veeti eivät kiinnittyneet kouluun eivätkä saaneet riittävästi tukea itsenäistymiseen.
Heidän tilanteen vakavuutta ei huomattu, vaikka nuoret julkaisivat toistuvasti huumevideoita.
Johtava tutkija Hanna Tiirinki ajattelee, että etsivän nuorisotyö pitäisi olla nykyistä enemmän läsnä myös somessa.
Alille tuotiin huumeita lastenkotiin
Ali oli ollut lastensuojelun asiakas päiväkoti-ikäisestä. Hänen lapsuudenkotinsa oli epävakaa ja väkivaltainen kasvuympäristö.
Alilla oli mielenterveysongelmia ja häntä kiusattiin koulussa. Ali oli itsekin väkivaltainen. Hän yritti itsemurhaa ja viilteli itseään vielä päivää ennen kuolemaansa.
Ali alkoi polttaa kannabista ja väärinkäyttää lääkkeitä yläkoulun jälkeen.
Hän oli sijoitettuna ja huostaanotettuna lukuisia kertoja. Tiedonvaihto hänen tilanteestaan ja tarpeistaan jäi siirtojen yhteydessä pinnalliseksi. Hoitokontakteihin tuli katkoksia ja lääkitys vaihteli.
Alkuvuonna 2023 Ali oli sijoitettuna lastensuojeluyksikköön ja hänen liikkumistaan oli rajoitettu.
Se ei estänyt häntä hankkimasta rauhoittavia Ksalol-pillereitä ja Subutexia toiselta samassa yksikössä asuvalta nuorelta.
Kuolemaa edeltävänä iltana Ali oli katsellut telkkaria ohjaajan kanssa. Puoliltaöin hän oli käynyt nukkumaan.
Ohjaaja oli aamuöisellä kierroksellaan todennut Alin nukkuvan sängyssään. Aamulla tämä löysi hänet elottomana.
Ensihoito totesi Alin kuolleeksi 17-vuotiaana.
Kuolema johtui bentsodiatsepiinien ja opioidien aiheuttamasta yhteismyrkytyksestä.
On tavallista, että keskushermoston lamaantuminen kehittyy hitaasti, tuntien kuluessa. Siksi hengenvaaraa ei huomata.
Otkes arvioi, että Alin lapsuudenperhe ei saanut riittäviä tukitoimia ajoissa. Maahanmuuttotausta ja puutteellinen kielitaito saattoivat tehdä palveluiden saamisesta hankalaa.
Viranomaiset eivät löytäneet kyllin pitkäaikaista ja tarkoituksenmukaista hoitoa Alille.
Hanna Tiirinki sanoo, että sosiaalihuolto ei yksin kykene katkaisemaan nuoren päihteidenkäyttöä. Päihde- ja mielenterveysongelmien hoitaminen kuuluu terveydenhuollolle.
Onnistunut hoito edellyttäisi eri toimijoilta tiivistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa nuoren tarpeista.
Nuori oli sijoitettu, ja siitä huolimatta huumeiden käyttö jatkui. Lopulta hän sijoitettuna menehtyi.
johtava tutkija Hanna Tiirinki
Ali oli sikäli poikkeus, koska nuorten huumemyrkytyskuolemat ovat leimallisesti suomalaistaustaisten ongelma.
Hän on kuitenkin tyypillinen esimerkki siitä, mihin repaleinen lastensuojelutausta voi päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailevan nuoren pahimmillaan johtaa.
Hanna Tiiringin mukaan ainoa tekijä, joka yhdistää kaikkia tutkittuja kuolintapauksia on huumeiden ongelmakäyttö.
Mielenterveysongelmia oli noin 70 prosentilla. Monen haasteet kotona ja koulussa alkoivat jo varhaisessa lapsuudessa.
Jos ongelmiin olisi puututtu ajoissa, nuori ei ehkä olisi koskaan edes päätynyt käyttämään huumeita.
Vuonna 2024 huumekuolemat vähenivät, mutta Tiiringin mukaan yhden vuoden perusteella ei voi vielä puhua käänteestä. Huumeisiin kuoli yhä 40 nuorta, jotka olivat jääneet apua vaille.
Viime vuoden uhriluku ei ole vielä tiedossa. Otkesin mukaan nekin huumemyrkytyskuolemat olisivat joka tapauksessa olleet ehkäistävissä.
Juttua varten on haastateltu myös erityisasiantuntijoita Sanna Kailantoa ja Sanna Rönkää Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen miika.koskela@yle.fi.
