Hallituksen sisällä on erimielisyyttä Palestiinan tunnustamisesta.
Hallituksen sisällä on erimielisyyttä suurista ulkopolitiikan kysymyksistä kuten Israelista ja Palestiinasta sekä vähemmistöjen tukemisesta Ukrainassa.
Hallituspuolue kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen sanoi eilen Helsingin sanomille, että ei voisi olla hallituksessa, joka tunnustaa Palestiinan. RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz muistuttaa, että hallitus ajaa kahden valtion mallia ratkaisuksi tilanteeseen.
– Olemme todenneet, että kannatamme kahden valtion mallia. Olemme myös todenneet, että tällä hetkellä emme ole vielä siinä pisteessä, että tunnustaminen on ajankohtaista, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz arvioi, että hallituksessa käydään vielä keskusteluja Israelista, koska alue on epävakaa.
– Varmaan se meidänkin keskusteluun tulee palaamaan. On iso eskalaation vaara, hän toteaa Israelin tilanteesta.
Oppositiopuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen pitää Räsänen lausuntoa huolestuttavana.
– Kyllähän tämä kertoo aika vakavasta jännitteestä hallituksen sisällä. Meillä on potentiaalinen riksi, että hallitus kaatuu ulkopolitiikan takia. Tämä lausunto kertoo, että on uhka tai ultimatum muille hallituspuolueille, että kristillisdemokraatit saattaa lähteä, Kurvinen sanoo.
Suurin osa maailman valtioista on tunnustanut Palestiinan, viimeisimpänä Espanja, Irlanti ja Norja toukokuussa. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomi on valmis tunnustamaan Palestiinan valtion sitten, kun kahden valtion malli toteutuu.
Raamit Palestiinan valtion perustamiselle luotiin 1990-luvun Oslon rauhanprosessissa. Sen mukaan Palestiinan valtio perustettaisiin Länsirannalle ja Gazan kaistalle. Israelin nykyhallitus on kuitenkin sanonut, ettei se hyväksy itsenäistä palestiinalaisvaltiota miehittämilleen alueille.
Kysymys Israelista on herättänyt aiemminkin hallituksessa erimielisyyttä. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah jätti eriävän kannan Suomen linjasta Israelin siirtokuntiin. Suomen kanta syyskuisessa YK:n äänestyksessä oli, että Israelin miehittämät siirtokunnat ovat laittomia.
Eva Biaudet protestoi
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) syyskuinen päätös, että Suomi jää pois Ukrainan tukemisesta tasa-arvoliittouman kautta, aiheutti hallituksen sisällä vilkasta keskustelua. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että Ukrainan tukeminen olisi ollut hallituksen linjan mukaista. Oppositio vaati luottamusäänestystä.
Eduskunta äänesti tänään sekä Tavion että hallituksen luottamuksesta. Molemmissa luottamus saatiin. Hallituspuolue RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet kuitenkin jätti äänestämättä, vaikka tuli paikalle. Asiasta ensimmäisenä kertoi Helsingin Sanomat.
Biaudet on kertonut viime vuonna haluavansa kaataa hallituksen.
Onko ulkopolitiikasta tullut identiteettipolitiikkaa?
Kurvinen pitää vaarallisena, että Suomen ulkopoliittinen linja ei ole selvä. Hänen mielestään näyttää siltä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on tullut sisäpolitiikan ja identiteettipolitiikan temmellyskenttä.
– Jos linjamme on epäselvä, meidän on vaikea ajaa etuamme tässä vaaralliseksikin muuttuneessa maailmassa. Pahimmillaan se tarkoittaa sitä että turvallisuutemme kärsii kun emme näyttäydy linjakkaana ja selkeänä, Kurvinen pohtii.
