Afrikassa toivotaan Yhdysvaltain presidentin ehtivän vierailulle tulevalla kaudella. Ilmasto, kauppa ja turvallisuus ovat Yhdysvaltain ja Afrikan maiden suhteiden keskiössä.
Maailman vaikutusvaltaisimpiin johtajiin kuuluvaan Yhdysvaltain uuteen presidenttiin kohdistuu nyt odotuksia kautta maailman, niin myös Afrikassa.
Ensimmäisellä kaudellaan Valkoisessa talossa Donald Trump nimitteli vuonna 2018 Afrikan maita ”persläviksi”.
Nyt alatyylin heitot ollaan valmiita unohtamaan. Washingtoniin sataa onnitteluja.
Toiveissa on keskinäinen arvostus. Afrikan tunnetuimpiin veteraanipoliitikoihin kuuluva Raila Odinga sanoo, että menneet ovat menneitä. Hän on kenialainen entinen presidenttiehdokas.
– Nyt eletään uutta aikaa. Tulossa on toisenlainen uusi Trump, nykyinen liikemies Raila Odinga toivoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa.
Tammikuussa presidentiksi nouseva Trump on parhaillaan rakentamassa hallintoaan ja pohtimassa linjauksia. Trump on pitänyt esillä isolationistista ”Amerikka ensin” -teemaa. Globaalissa etelässä pohditaan, miten suhteet jatkossa kehittyvät.
Donald Trump ei vieraillut Afrikassa ensimmäisellä kaudellaan. Rouva Melania Trump tutustui vuonna 2018 kiertomatkallaan neljään Afrikan maahan pääasiassa lasten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Kovat tullit saattavat tulla myös Afrikan tuotteille
Yhdysvaltain ja Afrikan kauppapolitiikan kulmakivi on ollut AGOA-sopimus. Afrikan kasvun ja mahdollisuuksien sopimus solmittiin presidentti Bill Clintonin kaudella vuonna 2000.
AGOA:n nojalla monet Afrikasta Yhdysvaltoihin tuotavat hyödykkeet kuten tekstiilit ja elintarvikkeet ovat vero- ja tullivapaita.
Presidentti Trump on väläytellyt kovia tuontitulleja ulkomaisille tuotteille. Etelä-Afrikka on öljytuotteita lukuun ottamatta Yhdysvaltojen tärkein afrikkalainen vientikumppani.
AGOA on umpeutumassa ensi syyskuussa. Trump suosi ensimmäisellä kaudella kahdenvälisiä diilejä myös Afrikassa yksittäisten maiden kanssa. Hän on aiemmin sanonut, että AGOA-sopimusta ei uusita.
Toisaalta osa afrikkalaisyrittäjistä kokee Raila Odingan tavoin, että bisnestaustainen Trump voi halutessaan avata nopeasti kehittyvälle Afrikalle uusia talousmahdollisuuksia.
Kisa Kiinan kanssa kovenee rautateillä
Kiinan vaikutusvalta Afrikassa on vahvistumassa. Yhdysvallat pyrkii vastaamaan haasteeseen muun muassa infrahankkeissa.
Maa on tukenut muun muassa rautatien rakentamista sisämaasta Angolaan Atlantin rannikolla. 1300 kilometrin mittaisen Lobito Corridor-hankkeen tavoitteena on kuljettaa muun muassa uusiutuvalle energialle tärkeitä mineraaleja, kuten kobolttia ja kuparia Sambian ja Kongon demokraattisen tasavallan kaivoksista satamaan Lobitoon.
Terrorisminvastainen toiminta vähentynyt
Trump veti ensimmäisellä kaudellaan presidenttinä Yhdysvaltain joukot pois Somaliasta ääri-islamististen ryhmien vastaisista operaatioista.
Sotilaiden vetäytymisiä on jatkettu myös presidentti Joe Bidenin kaudella. Nigerin sotilashallitus osin painosti amerikkalaiset pois maasta. Viimeiset joukot vetäytyivät syyskuussa. Asiasta raportoi muun muassa CNN-uutiskanava.
Rokoteohjelmia saatetaan karsia
Yhdysvallat on Afrikan suurin yksittäinen tukija. Se on antanut Saharan eteläpuoliselle Afrikalle tänä vuonna lähes neljä miljardia dollaria.
Trump ehdotti ulkomaanavun rajuja leikkauksia myös ensimmäisellä kaudellaan. Osa supistuksista kaatui kongressin vastustukseen.
Etelä-Afrikassa ounastellaan esimerkiksi HI-viruksen ja AIDS:in nujertamiseen perustettua PEPFAR-ohjelmaa. The Guardian-lehden mukaan ohjelma on vastatuulessa jo nyt, sillä osa republikaanipuolueen edustajista on kytkenyt rahoituksen aborttikiistaan.
Myös sään ääri-ilmiöillä on terveysvaikutuksia. Jos Yhdysvallat vetäytyy ilmastosopimuksesta, pitkäkestoiset vaikutukset tuntuvat myös Afrikassa, jos kuivuus, kuumuus tai tulvat lisääntyvät.
Afrikka haluaa näkyvästi maailmannäyttämölle
Vaikka Yhdysvallat ottaisi etäisyyttä Afrikkaan, se tarvitsee yhteyksiä muun muassa raaka-ainekaupan vuoksi.
Geopoliittiset muutokset saattavat olla suurempia. Jos Yhdysvallat loitontuu, Afrikan maat hakevat Kiinan tai Venäjän kumppanuutta. Nigerin lisäksi niin kutsutun Sahelin kumousvyöhykkeen maat Mali ja Burkina Faso tavoittelevat läheisempiä suhteita Kremliin.
Globaali etelä haluaa näkyä kansainvälisessä politiikassa vahvana toimijana. Presidentti Joe Bidenin hallinto kannatti Afrikan maille kahta pysyvää paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa nykyisten vaihtuvien kolmen sijaan. Tästä tavoitteesta Afrikassa ei haluttane luopua Yhdysvaltain vallanvaihdoksesta huolimatta.
Lähde: AFP
