Suljettujen vankiloiden yliasutus vaikuttaa jo vankiloiden turvallisuuteen.
- Mirva Ekman
- Niina Koskela
Turvallisuus on heikentynyt Suomen suljetuissa vankiloissa, koska niissä on vankeja enemmän kuin paikkoja.
Väkivaltatapauksia on ollut kahden viime vuoden aikana aiempaa enemmän sekä vankien että vankien ja henkilökunnan välillä.
Vaasan vankilassa tuomiotaan suorittava mies kertoo, että ahtaat tilat kiristävät ilmapiiriä.
– On paljon jätkiä, pieni keittiö ja yksi puhelin. Koko ajan on sanaharkkaa.
Asian arkaluonteisuuden vuoksi nimettömänä pysyttelevä vanki kertoo istuneensa tuomioita eri vankiloissa koko elämänsä.
Hän sanoo, ettei ole itse todistanut väkivaltatilanteita, mutta uskoo niitä varmasti jossakin tapahtuvan.
Tilastollisesti tilanteita tapahtuu kuitenkin karkeasti laskien suljetuissa vankiloissa joka toinen päivä.
Yliasutuksen takia myös vankien toiminnot, kuten työ- ja opiskelumahdollisuudet, viivästyvät.
Samaan aikaan henkilökunnan resurssit riittävät vain välttämättömiin toimiin.
Tilaa on löydyttävä, vaikkei sitä olisi
Vankilan turvallinen käyttöaste on 90 prosenttia. Tämä ei enää toteudu, sillä lähes kaikkien vankiloiden käyttöaste on yli 100 prosenttia.
Vaikein tilanne on suurimmassa vankilassa eli Helsingissä. 309-paikkaisessa vankilassa oli kirjoilla maaliskuussa lähes 400 vankia.
Helsingin vankilan yksikönpäällikkö Danila Gangnuss muistuttaa, että vankilat eivät voi kieltäytyä ottamasta uusia vankeja vastaan. Tilaa on siis löydyttävä, vaikkei sitä olisi.
– Vankeja on jouduttu esimerkiksi maaliskuussa sijoittamaan tilapäisesti asumaan vankilan valvomattomiin tapaamisiin tarkoitettuihin huoneisiin sekä saunan pukutiloihin, Gangnuss kertoo.
Gangnussin mukaan haasteita tuo myös järjestäytynyt rikollisuus.
– Yliasutustilanne vaikeuttaa merkittävästi vankilan mahdollisuuksia rajoittaa tehokkaasti aktiivista, vankeusaikana jatkuvaa rikollista toimintaa sekä muihin vankeihin kohdistuvaa painostusta ja uhkaa.
Remontista toivotaan apua
Vaasan vankilassa on 70 paikkaa, 60 miehille ja 10 naisille.
Vankilassa on ollut yksikönpäällikkö Tiina Larikan mukaan koko viime vuoden enemmän vankeja. Naistenosastolla tilanne on vielä hallinnassa, koska naisia on ollut osastolla kolmesta kahdeksaan.
Henkilökunnan aika menee siihen, että joudutaan miettimään sitä, keitä voi asuttaa yhdessä.
Tiina Larikka
Pahimmillaan 60-paikkaisella miestenosastolla on ollut reilut 80 vankia, eli yliasutusta on ollut 20 vangin verran. Heitä on jouduttu majoittamaan tilapäisesti esimerkiksi retkisängyillä.
– Henkilökunnan aika menee siihen, että joudutaan miettimään sitä, keitä voi asuttaa yhdessä. Henkilöturvallisuuteen joudumme myös käyttämään paljon aikaa, Larikka toteaa.
Vankilassa alkaa pian remontti, mutta se koskee tällä erää lähinnä viemäri- ja vesiverkostoa.
Väli-Suomen rikosseuraamuskeskuksen johtaja Tuula Tarvainen arvioi, että jonkinlainen kulminaatiopiste tulee vielä vastaan.
– Lisäpaikkoja tarvitaan, muuten seinät tulevat vastaan. Tarve on jo kipeä. Nyt joudutaan etsimään lisäpaikkoja erilaisilla, ehkä hätäisilläkin ratkaisuilla, jotka eivät ole arjen ja turvallisuuden kannalta hyviä keinoja, Tarvainen sanoo.
Ratkaisuja yhtälöön etsitään laajentamalla käytössä olevia vankiloita mahdollisuuksien mukaan ja uudisrakentamisella.
Allaolevaan grafiikkaan on avattu kirjoilla olevien vankien lukumäärä, jossa on mukana myös esimerkiksi koevapaudessa olevat vangit. Paikalla olevien vankien lukumäärä vaihtelee päivittäin.
Grafiikassa on mukana vielä myös Pelson vankila, josta toiminta siirtyy kevään aikana uuteen Vaalan vankilaan.
Artikkelia korjattu 31.3.2025 klo 13:50: Artikkelissa luki virheellisesti, että Suomessa on 28 suljettua vankilaa, joista 11 yli 100-paikkaisia, kun todellisuudessa niitä on 15, joista kahdeksan yli 100-paikkaisia. Samalla täsmennetty myös vankipaikkatilanne-grafiikan otsikkoa.
