Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousarvio on ensimmäistä kertaa ylijäämäinen. Hyvinvointialueen mukaan käytettävissä oleva rahoitus tulee ensi vuonna olemaan silti niukka.
Ensi vuoden talousarvio on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ensimmäistä kertaa ylijäämäinen.
Hyvinvointialuejohtajan esittämän talousarvion mukaan hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus vuonna 2025 on valtakuntatasolla noin 26,2 miljardia euroa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osuus on summasta noin 1,2 miljardia. Talousarvion mukaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa jälkikäteistarkastuksen vuoksi noin 13 prosenttia edellisvuodesta.
Hyvinvointialue kuitenkin huomauttaa tiedotteessaan, että ylijäämästä huolimatta käytettävissä oleva rahoitus vuodelle 2025 on niukka. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue joutuu kattamaan sekä kasvavan väestön palveluita että aiempien vuosien alijäämää lisääntyvällä rahoituksella.
Tiedotteessa todetaan, että valtion niukentunut rahoitus suhteessa kasvavaan palvelutarpeeseen asettaa alueen toiminnalle merkittäviä haasteita.
Hyvinvointialueen menojen kasvu on hieman yli yhden prosentin. Erikoissairaanhoidon menot kasvavat noin neljä prosenttia ja oman palvelutuotannon kustannukset kasvavat vajaat kaksi prosenttia. Samaan aikaan ostopalveluista leikataan 3,6 prosenttia.
– Talousarvion vaatimukset edellyttävät alueeltamme täydellistä onnistumista. Palvelujen tuottavuutta on kasvatettava uudistusohjelman tavoitteen mukaisesti kahdella prosentilla, hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö kertoo tiedotteessa.
Vantaa ja Kerava on Suomen monikulttuurisin hyvinvointialue, ja sen alueella näkyvät metropolialueen lieveilmiöt. Hyvinvointialue haki aiemmin tänä vuonna lisärahoitusta, jota valtio ei kuitenkaan myöntänyt. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hyvinvointialue haki lisärahaa valtiolta.
– Alijäämien kattaminen vuonna 2026 lain edellyttämällä tavalla on lähes mahdotonta ilman, että vaarannetaan asukkaiden palveluita. Asia tullaan käymään läpi huolellisesti ja hyvässä yhteishengessä valtion ja hyvinvointialueen välisissä neuvotteluissa. Kertyneiden alijäämän kattamisen kanssa painii suurin osa hyvinvointialueista – emme vain me, Aronkytö sanoo tiedotteessa.
