Suomalaisten taidoista saadaan myös hyviä uutisia.
Vaikka suomalaisten nuorten osaamista kuvaavan Pisa-tutkimuksen käyrät osoittavat alaspäin, aikuisten omat tulokset paranivat sitten viime mittauksen.
Suomalaisten aikuisten osaaminen on vertailun paras niin luku- ja numerotaidoissa kuin ongelmanratkaisussakin.
Tämä käy ilmi kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen (PIAAC) tuloksista.
PIAAC on eräänlainen ”aikuisten Pisa-tutkimus”. Siinä on mukana 31 maata. Edellisen kerran aikuisten taitoja mitattiin reilu kymmenen vuotta sitten.
Myös suomalaisten aikuisten lukutaito parani merkittävästi.
Viime mittauksessa, jonka tulokset julkistettiin vuonna 2013, suomalaiset saivat lukutaidosta keskimäärin 288 pistettä. Edelle pinkoi tuolloin Japani.
Tuolloin tutkimuksessa mukana olleiden OECD-maiden keskiarvo oli 273 pistettä.
Nyt suomalaisten keskiarvo oli 296 pistettä, ja OECD-maiden keskiarvo tipahti 260:een.
Sukupuolten väliset erot tuloksissa ovat pieniä. Miehistä heikko lukutaito oli 14 prosentilla, mutta naisista vain joka kymmenennellä.
Myös numerotaidoissa parannusta
Myös numerotaidoissa suomalaiset aikuiset kuuluivat harvalukuiseen joukkoon, jossa osaaminen parantui. Kaiken kaikkiaan taidot kohenivat kahdeksassa maassa, erityisen voimakkaasti esimerkiksi Suomessa.
Viime mittauksessa numerotaidoissa suomalaisten keskiarvo keikkui 282:ssa pisteessä, kun muiden OECD-maiden keskiarvo oli 269.
Nyt suomalaisten aikuisten keskiarvo oli 294 pistettä. Myös lukutaidossa kaikkien maiden keskiarvo laski muutamalla pisteellä 263:een.
Soveltavassa ongelmanratkaisussa suomalaiset jakavat kärkipaikan japanilaisten kanssa. Molemmissa maissa pisteiden keskiarvo oli 276, kun kaikissa OCD-maissa se oli 251. Tämän mittarin osalta tulos ei ole vertailukelpoinen aiemmin tehdyn tutkimuksen kanssa.
Tutkija: Suomessa aikuiskoulutus uniikki piirre
Eri ikäryhmien taitotasoissa on eroja. Kaikkien suomalaisten tulokset, iästä riippumatta, kuitenkin ylittivät OECD-maiden keskiarvon.
Vielä viime mittauksessa 50–65-vuotiaat jäivät keskiarvon alle. Tälläkin kertaa heikoimmin suoriutuivat vanhimmat eli 60–65-vuotiaat.
Osaamista on arvioitu tasoin 1–5. Myönteinen erityispiirre on kuitenkin se, että Suomessa osaaminen on parantunut kymmenessä vuodessa kaikissa taitotasoissa ja koulutustasoissa, sanoo OECD:n työ- ja sosiaaliasioista vastaava johtaja Stefano Scarpetta.
– Tämä on ainutlaatuista verrattuna muiden maiden tuloksiin, Scarpetta sanoo.
Scarpetta nostaa esimerkiksi vuosina 1989–1996 syntyneet, joiden 30 pisteen nousua hän pitää suurena ja tilastollisesti merkittävänä.
Se kertoo Scarpettan mukaan siitä, että Suomessa oppiminen ja taitojen kehittäminen jatkuu, vaikka oltaisiin jo työelämässä.
– Toki se kertoo myös koulutusjärjestelmästä, mutta tuloksissa näkyy, että ihmisillä on aikuisinakin mahdollisuus kehittää osaamistaan ja tietojaan. Koko väestö voi koulutustaustastaan riippumatta lisäkouluttautua, millä on tässä mielestämme tärkeä merkitys, Scarpetta sanoo.
Suomalaisten nuorten Pisa-tulosten laskusta on poruttu paljon. 15-vuotiaille teetettävissä tutkimuksissa osaamistulosten huippu nähtiin vuonna 2006. Heikentyminen on ollut erityisen voimakasta lukemisessa ja matemaattisissa taidoissa.
Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että suomalaisnuorten osaaminen on edelleen parempaa kuin OECD-maissa keskimäärin.
Myös PIAAC-tutkimus kertoo, ettei nuorimpien vastaajien eli 16–19-vuotiaiden lukutaito ole parantunut laisinkaan reilun kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Samalla nuorimman joukon numerotaidot ovat kuitenkin kohentuneet.
OECD:n Scarpettan mukaan Pisa- ja PIAAC-tulokset täydentävät toisiaan, ja jälkimmäinen kuvaa sitä, miten koulussa opittua pohjaa pystytään hyödyntämään työmarkkinoilla käytännössä.
– Tässä näkyy, miten jo työelämässä olevien jatkuvaan osaamiseen investoidaan Suomessa muita OECD-maita enemmän, muun muassa yrityksissä.
Ero maahanmuuttaneiden ja kantaväestön välillä vertailun suurimpia
Yhdessä asiassa Suomi ei erotu edukseen.
Osaamiserot ensimmäisen polven maahanmuuttajien ja kantaväestön lukutaidossa olivat Suomessa vertailumaiden kärkipäässä.
Maahanmuuttajien lukutaito on kuitenkin parantunut viime mittauksesta.
Henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja joiden vanhemmat ovat myös syntyneet ulkomailla, saivat lukutaidosta keskimäärin 105 pistettä vähemmän kuin kantasuomalaiset.
Ero OECD-maissa keskimäärin oli 44 pistettä.
Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien ja kantaväestön taitoerot ovat näkyneet myös nuorten Pisa-tutkimuksen tuloksissa.
Osaamisero kaventuu, mikäli henkilön kotikieli on ollut suomi tai ruotsi, ja jos hän on asunut pitkään Suomessa.
Ero kapenee myös merkittävästi, kun taustamuuttujat, esimerkiksi koulutus, huomioidaan.
Katso videolta, kuinka kauppakeskus Itiksessä Helsingissä reagoitiin uutiseen:
Koulutustaso vaikuttaa voimakkaasti taitoihin. Vailla toisen asteen tutkintoa olevilla tulokset ovat keskimäärin merkittävästi matalampia kuin korkeakoulutetuilla.
PIAAC on OECD:n tutkimusohjelma, joka kerää vertailukelpoista tietoa eri maissa asuvien 16–65-vuotiaiden perustaidoista ja niiden käytöstä. Tutkimukseen osallistui 160 000 ihmistä yhteensä 31 maasta. Suomesta osallistujia oli hieman yli 4 000. Vastausprosentti oli 34.
