perjantai, 17 toukokuun

Näky makuuhuoneessa oli tyrmistyttävä.

Se järkytti jopa kaiken kokenutta rikosylikomisariota, raa´an veriteon ensimmäistä tutkinnanjohtajaa.

Joku oli riehunut kirkkonummelaisen perheen omakotitalossa vihan vallassa.

Sen seurauksena Veikko Rytkönen ja Berit Andersson sekä heidän kolmen kuukauden ikäinen Jessica-vauvansa menettivät henkensä.

Uhrit löydettiin samasta sängystä heinäkuun viimeisenä päivänä 1990.

Murhaaja oli tehnyt silmittömän tekonsa veitsellä ja jollain raskaalla esineellä.

Vesi tuhosi todisteita sisällä ja pihalla.

Tekijän teräase oli rikkonut pariskunnan vesisängyn ja lattialla lainehti runsaasti vettä.

Ulkona rankkasade huuhteli mahdolliset jäljet murhaajasta.

Uhrin veli pettyi poliisiin

Rikostoimittaja Marko Niemi tuli aikanaan tunnetuksi Poliisi-tv:n ruutukasvona.

Kirkkonummen kolmoissurmaa hän ei käsitellyt tuoreeltaan.

– Muistan sen siltä ajalta vain otsikoista.

Niemellä ei ollut mitään ennakkoajatuksia, kun hän pari vuotta sitten uppoutui ratkaisemattomaan mysteeriin Ylelle tekemäänsä Viimeinen johtolanka -podcastia varten.

Nyt tiedot on nivottu myös kirjaksi.

Niemen kirjoittama Kirkkonummen kolmoissurma (Minerva Kustannus) julkaistaan tänään tiistaina.

Teoksessa ääneen pääsee nyt myös surmatun liikemiehen Veikko Rytkösen veli, joka kertoo hätkähdyttäviä uusia tietoja veljestään.

Ne saattavat antaa lisävaloa rikokseen ja sen motiiviin.

Veli kuvailee Rytkösen olleen julma ja aggressiivinen häntä ja monia muita kohtaan. Mies saattoi tulistua hetkessä ilman varoitusta.

– Pidän arvokkaana, että hän avautui. Toisaalta hän on pahoillaan siitä, että joutuu veljeään tällä tavalla muistelemaan. Mutta eihän hän muistoilleen mitään voi, Niemi toteaa.

Hänen mukaansa Rytkösen veli on erittäin pettynyt keskusrikospoliisin tutkintaryhmään, koska kokee, ettei poliisi ole ollut kiinnostunut hänen tiedoistaan.

Niemikään ei saanut nykyisiltä tutkijoilta haastattelua.

Volsin kylässä Kirkkonummella sijaitsevan omakotitalon ovissa ei ollut murtojälkiä.

Poliisin mukaan talon etuoven automaattilukko oli asennettu väärin. Sen sai tarvittaessa auki vaikka kammalla.

Marko Niemi ei lähde arvailemaan, oliko seikka murhaajan tiedossa.

– Tekijällä on joka tapauksessa ollut paljon onnea, mitä monesti tällaisissa jutuissa ei ole.

Murhaaja sai myös etumatkaa.

Teko tapahtui lauantain kello 20.45 ja sunnuntain kello 10.00 välisenä aikana. Uhrit löydettiin kolme päivää myöhemmin.

Poliisin lehdistölle antamien kommenttien perusteella teko oli harkittu.

Tunkeutuja käveli suoraan makuuhuoneeseen, murhasi ensin pariskunnan ja jätti sitten pikkuvauvan hukkumaan rikkoutuneesta vesisängystä vuotaneeseen veteen.

Ei ole varmaa, nostiko murhaaja vauvan tämän omasta sängystä vai nukkuiko vauva vanhempiensa vieressä jo valmiiksi.

Tekijä vei keittiöstä mukanaan Rytkösen muistikirjan sekä metallisen kirjetelineen, jossa oli rahaa noin 20 000 markkaa.

Mitä Veikko Rytkönen pelkäsi?

Tutkinta päätyi umpikujaan.

Poliisi etsi yhtäläisyyksiä jopa vuonna 1960 Espoon Bodominjärvellä tapahtuneeseen kolmoismurhaan, johon teko kylmäverisyydessä vertautuu.

Etäisyyttä mysteerimurhien tekopaikkojen välillä on noin 30 kilometriä.

Marko Niemellä on kuitenkin oma käsityksensä teon motiivista.

– Päätelmäni on, että se liittyy Veikon tyyliin hoitaa hommia. Hänellä tuli ehkä bisneksissä törmäys jonkin pelottavan tahon kanssa.

Maanrakennusyrittäjänä toiminut Rytkönen pelkäsi Niemen mukaan jotain.

Tuttaviensa kertoman mukaan mies kantoi viimeisinä aikoinaan mukanaan asetta, ja oli pelokkaan oloinen. Se oli poikkeavaa, sillä yleensä moni pelkäsi vahvaa ja suorapuheista Rytköstä itseään.

Niemi kertoo erään Rytkösen sukulaisnaisen vierailusta talolla murhaa edeltäneenä keväänä.

Yleensä nainen ja hänen poikaystävänsä olivat Rytköselle hyvin mieluisia vieraita, mutta sillä kerralla kaikki oli toisin.

Rytkönen säntäsi pariskunnan nähtyään ulos talosta, oli hermostunut ja antoi ymmärtää, että kaksikon olisi parempi poistua.

– Veikon elämässä tapahtui jotain pelottavaa sen viimeisen vuoden aikana, Niemi arvelee.

Marko Niemi pohtii, oliko erään petosrikoksista tuomitun miehen tarina totta.

Petosmies kertoi Niemelle espoolaisesta sora-alan liikemiehestä, joka olisi tarjonnut hänelle 100 000 markkaa erään mökin poltosta ja Veikko Rytkösen tappamisesta.

Petosmies väitti soraliikemiehen esitelleen hänelle asetta, jolla teon voisi toteuttaa. Hän oli kieltäytynyt tarjouksesta.

Soraliikemies oli petosmiehen mukaan maininnut palkanneensa murhaajan lopulta Ruotsista.

Kertomuksen mukaan teko olisi liittynyt Rytkösen ja soraliikemiehen välisistä liiketoimista aiheutuneisiin velkoihin.

Niemi tapasi soraliikemiehen kahdesti.

Tämä kielsi sekaantuneensa murhaan, mutta miehen jutut herättivät ihmetystä.

– Hän ihan selvästi muisti Veikko Rytkösen, mutta ei muistanut tätä kolmoissurmaa. Ei, vaikka he toimivat samalla seudulla ja murha oli varmasti puheenaihe numero yksi sillä seudulla.

– Se taas laittoi miettimään, että hän ei ehkä puhu ihan totta.

Viimeisen tapaamisen päätteeksi iäkäs mies tokaisi jotain, joka jäi vaivaamaan Niemeä.

”En mä enää ehdikään istua mitään tuomiota”, hän sanoi.

Mies oli lisännyt, että laajalle levinneen syövän vuoksi hänellä oli elinaikaa korkeintaan kaksi vuotta.

Kun Niemi oli aikeissa vielä kerran tavata soraliikemiehen, tämä oli jo kuollut.

– Olisin halunnut kysyä häneltä suoraan. Jotkut ihmiset haluavat tunnustaa kuolinvuoteellaan rankkoja juttuja menneisyydestään.

Kirkkonummen kolmoissurmasta on epäilty useita.

Veikko Rytkösen lähisukulainen oli lyhyen aikaa vangittuna, mutta todisteet eivät osoittaneet häntä syylliseksi.

Kokenut toimittaja Marko Niemi pitää tapausta poikkeuksellisena Suomen rikoshistoriassa. Se on harvoja selvittämättömäksi jääneitä kolmoissurmia Bodomin veriteon ohella.

Murha ei vanhene koskaan, joten KRP selvittää tapausta yhä. Poliisi ei ole viime vuosina juuri kommentoinut tutkinnan etenemistä julkisuudessa.

Niemi muistuttaa, että omaisille kyse on järkyttävästä tragediasta.

– Soisin, että he saisivat joskus rauhan – että tämä selviäisi.

Jaa.
Exit mobile version