Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Jos kuvittelit, että äitiä tarkoittava sana mutsi olisi jonnekin katoamassa, olit väärässä.
Kysyimme tänä syksynä suomalaisilta, millä sanalla he kutsuvat tai ovat kutsuneet äitiään.
Suosituin sana ei ole suuri yllätys. Esiin tuli kuitenkin monta muuta yllättävää seikkaa, kuten se, että yhden sanan suosio on selvästi kasvamassa.
Äiti ja muut
Kyselyn perusteella suurin osa kutsuu äitiään sanalla äiti. Muita suosikkeja ovat mutsi, äiskä, äite, äitee, mamma, mama ja äippä. Aika moni kutsuu äitiään myös äidin etunimellä.
– Yllätys ei ollut se, että äidistä käytetyin sana on äiti. Kiinnostavaa on tietää, mitä muita sanoja äidistä käytetään, sanoo suomen kielen professori Hanna Lappalainen.
Hanna Lappalainen on professorina Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Yle on tehnyt tämän kyselyn yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineen kanssa.
Kyselyyn vastasi Ylen verkkosivuilla reilut 56 000 ihmistä.
Oi mutsi! Voi äiskä!
Vastauksista selvisi, että kaikki eivät käytä äidistä aina samaa sanaa. Äidistä käytetty nimitys riippuu nimittäin siitä, onko äiti läsnä vai puhutaanko äidistä kavereiden kesken.
Esimerkiksi mutsi-sanaa moni käyttää usein puhuessaan äidistään kavereiden kesken. Mutta jos äiti on läsnä, selvästi harvempi käyttää silloin äidistään nimitystä mutsi. Miksi näin? Syy siihen selviää tämän jutun loppupuolella.
Alla oleva kuva kertoo, miten erilaista mutsi-sanan käyttö on kotona tai kavereiden kesken.
Äiskä-sanaa vastaajat kertovat käyttävänsä erityisesti äidille puhuttaessa. Naiset käyttävät sitä hieman useammin kuin miehet.
– Äiskä-sanaan tuntuu liittyvän hellittelykäyttöä. Vastaajien perusteella se on erityisesti perhepiirissä, esimerkiksi sisarusten kesken käytetty sana, kertoo professori Hanna Lappalainen.
Alla oleva kuva kertoo, miten moni vastaaja käyttää äiskä-sanaa kotona ja miten moni kavereiden kanssa.
Eroa sanojen käytössä on myös sillä, onko puhuja mies vai nainen. Mutsi on siis kavereiden kanssa puhuttaessa selvästi enemmän miesten kuin naisten käyttämä sana.
Katso kartasta
Äiti-sana saapui suomen kieleen reilut 2 000 vuotta sitten germaanien mukana. Se korvasi silloin käytössä olleen emä-sanan.
Vuosien varrella äiti on saanut erilaisia puhekielisiä ja murteellisia muotoja, jotka näkyvät myös tässä kyselyssä. Professori Hanna Lappalaisen silmään pistää muutama huomio.
– Äiskä-sanalla on vanhastaan kymenlaaksolainen ja eteläkarjalainen tausta, ja äiskä painottuu tässäkin kyselyssä tälle alueelle. Toisaalta äitee, äite ja äiree ovat selkeästi levikiltään hämäläisiä ja eteläpohjalaisia. Mamma puolestaan on tyypillinen länsirannikon ruotsinkielisillä alueilla.
Katso alla olevaa karttaa. Siitä näet, mitä sanoja vastaajat käyttävät äidistään eri tilanteissa. Äiti-sana on poistettu kartalta alueellisen erojen näyttämiseksi. Jos kunnan väritys on harmaa, ei sieltä ole tarpeeksi vastaajia.
Toteutus vaatii toimiakseen JavaScriptin.
Uusi tulokas: mama
Professori Hanna Lappalainen havaitsee aineistosta, miten mama-sanan käyttö on selvästi lisääntymässä.
Monet mama-sanan vastanneista kertoivat, että he tulevat muunkielisestä perheestä tai että heillä on jokin muukin äidinkieli kuin suomi.
– Näillä vastaajilla oli useita eri kotikieliä, kuten arabia, englanti, japani, liettua, saksa ja swahili. Hyvin moni kertoi olevansa venäjänkielisestä perheestä. Mama on siis hyvin kansainvälinen sana ja käytössä monessa kielessä ja kulttuurissa.
Mielenkiintoista Lappalaisen mukaan on se, että mamaa kerrotaan käytettävän myös suomenkielisissä perheissä.
– Moni kertoo poimineensa sen kavereilta tai sosiaalisesta mediasta.
Alla oleva kuva kertoo, millä yleisimmillä sanoilla 7-21-vuotiaat vastaajat kutsuvat äitiään.
Vastaajien suhde äiti-sanaan selviää tarkemmin, kun tutkijat pääsevät kunnolla analysoimaan aineistoa.
Hanna Lappalaisen mukaan erityisen mielenkiintoista on lukea, millaisia kommentteja äiti-sanoista ihmiset kirjoittivat tutkijoille. Niitä tuli kaikkiaan yli 13 000.
Suurien tunteiden mutsi
Stadin slangin sanakirjan koonnut suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunonen kertoo, että mutsi on Helsingin eli stadin slangin vanhimpia sanoja. Ensimmäiset havainnot siitä ovat 1880-luvulta. Nykyisin käytössä ovat mutsin rinnalla myös mude, muge ja muffe.
Videolla yliopistolla Lappeenrannassa olleet kertoivat, onko mutsi-sana enää käytössä.
Mutsi-sana on Paunosen mukaan syntynyt ruotsin kielen äitiä sanasta moder, joka tarkoittaa äitiä. Moder-sanassa alussa oleva o kuulostaa u-äänteeltä.
Helsinki oli pitkään hyvin ruotsinkielinen kaupunki, jossa oli ruotsinkielisiä työläisiä. Heillä oli oma slanginsa.
1860- ja 1870-luvuilla Helsinkiin muutti paljon eri murteita puhuvia suomenkielisiä duunareita ja kaupunki alkoi muuttua kaksikieliseksi.
– Slangia alkoivat puhua myös suomenkieliset pojat. Slangi yhdisti suomen- ja ruotsinkieliset työläispojat samaksi jengiksi. He eivät puhuneet suomea tai ruotsia, vaan yhteistä kieltä, kertoo Paunonen.
Slangi leimautui 1900-luvun alkupuolella pikkurikollisten ja vetelehtijöiden kieleksi.
– Aina 1950-luvulle saakka oli suomalaisen sivistyneistön ihanteena oikea ja puhdas suomen kieli, josta piti karsia murteellisuudet ja ruotsalaisuudet, kertoo Paunonen.
Vanha stadin slangi oli kuitenkin suomalais-ruotsalais-venäläistä sekakieltä, eli se oli kaikkein pahinta, mitä saatettiin puhua.
– Kaikkein pahinta oli, jos meni kotona sanomaan äitiä mutsiksi. Äidit kokivat sen sanan työläisperheissäkin loukkaukseksi.
Paunonen arvelee, että tällä historiallisella taustalla voi olla syynsä siihen, että mutsi-sanaa edelleen käytetään enemmän kaveriporukassa kuin kotona.
Heikki Paunonen on kerännyt stadin slangia 2000-luvulle saakka.
– Mutsi-sana on siellä aina mukana. Sillä sanalla ei ole mitään hätää.
