Jotkut saattavat tunnistaa Vili Värtisen nimen ja naaman.
Ehkä Diili-ohjelmasta vuodelta 2023. Värtinen oli kisan historian nuorin, mutta hänen Rolex-kellonsa oli kisan kallein.
Tai ehkä Värtinen on tuttu iltapäivälehdistä. Niissä hän on kertonut, että ”autoihin on mennyt aivan liikaa rahaa” ja että ”työ on vain harrastus”.
Värtinen, 23, on nuori, komea ja ainakin sen verran varakas, että hän on mukana tulevassa Rikkaat ja rahattomat -ohjelmassa. Lisäksi hän on mukana Ylen Sijoittajat-sarjassa, sillä sijoittamalla hän on rahansa ansainnut.
Nyt hän istuu sohvallaan Kampin kattohuoneistossa ja kertoo, miten naurettavan helppoa sijoittaminen on.
”Sijoittaminen on hyvin yksinkertaista”
– Jos katsoo pari Youtube-videota, tietää enemmän kuin OP:n sijoitusneuvojat, Värtinen sanoo.
– Totta se on! Kaksi minuuttia, ja sinulla on sijoitussalkku, joka tuottaa kymmenen pinnaa vuodessa. Se on hyvin yksinkertaista.
Monet nuoret taitavat olla samaa mieltä.
Suurin osa heistä ei kuitenkaan tee nopeaa hyppyä varakkaaksi, sillä perinteisellä sijoittamisella ei äkkirikastu. Pitää tehdä pikavoittoja.
Värtinen onnistui tekemään sellaisia osakekaupalla ja kryptovaluutoilla. Sen jälkeen hänellä oli alle parikymppisenä sen verran rahaa, että hän saattoi ostaa autoja, kelloja, vaatteita.
Ja Värtinenhän osti, sillä hänellä oli materialismiinsa harvinaisen hyvä syy. Hän yritti ostaa tiensä ulos yksinäisyydestä.
– Ajattelin, että sillä tavalla näyttäisin ihmiseltä, johon kannattaa tutustua ja jonka kanssa haluttaisiin viettää aikaa. Että olen parempi kuin muut.
Vili Värtisellä on taito, jota harvalla nykyään on: hän osaa lypsää lehmän.
Sitä hän teki lapsena Kulennoisissa. Se on noin sadan ihmisen kylä Savonlinnan kupeessa. Lähikauppaan oli matkaa 30 kilometriä.
Värtisellä on veli, jonka kanssa hän meuhkasi metsässä, mutta pääosin hän koki olevansa yksin.
Vanhemmat olivat koko ajan töissä, ja jos he olivat kotona, he joivat.
– Ei mitään vakavaa alkoholismia, sellaista perustissuttelua ja huutamista. Sillä lailla semisti paska meininki, ja kuitenkin tavallaan ihan onnellinen lapsuus, ei mitään isompaa traumaa, Värtinen kuvailee.
Värtinen oli sosiaalisesti kömpelö. Hänellä oli muutama kaveri, mutta heidänkin kanssaan hän koki olevansa yksin.
Ehkä siksi, että hän ei ole koskaan kyennyt kokemaan vahvasti iloa ja surua, tunteet eivät kiinnity. Värtinen ei tiedä, miksi näin on.
Tuntui, ettei kehenkään ollut yhteyttä syvällisellä tasolla, ennen kuin Värtinen tapasi 18-vuotiaana tulevan puolisonsa.
Ensimmäinen syvä ihmissuhde
Värtinen kertoo, että tämä nainen oli ensimmäinen ihminen, joka oikeasti puhui hänelle ja otti hänet huomioon. Ensimmäinen, jonka kanssa hän ei kokenut olevansa yksin.
– Ajattelin, että hitto, joku voi olla minusta kiinnostunut! Olla minun kanssani. Olin tosi onnellinen hänen kanssaan.
Pariskunta muutti Helsinkiin. Värtinen sanoo, että oppi suhteessa paljon.
– Opin häneltä kaiken sosiaalisesta kanssakäymisestä, hänen kanssaan kasvoin aikuiseksi, löysin identiteettini.
Hänen kanssaan Värtinen ei ollut yksin. Mutta ilman häntä Värtinen oli hukassa.
”Vitun surullinen paikka”
Pari vuotta sitten Vili Värtinen istui autossaan.
Kaksikymppisellä miehellä oli jaloissaan Louis Vuittonin kengät ja ranteessa Rolexin 14 000 euron Submariner. Auto oli uudenkarhea Mercedes-Benz.
Autossa istuessaan hän oli yksinäisempi kuin koskaan.
– Se on ihan vitun surullinen paikka olla. Istuin siinä niiden kamojen keskellä ja halusin vaan mennä kotiin tekemään puolisoni kanssa omenapiirakkaa.
Värtinen oli paennut yksinäisyyttä ja arvottomuuden kokemusta tavaroihin. Eihän siitä mitään tullut.
Seuraavana päivänä Värtinen laittoi kaikki kalliit tavaransa myyntiin.
Värtisen Kampin kattohuoneiston ovensuussa seisoo leijonapatsas. Leijona symboloi voimaa ja rohkeutta samalla tavalla kuin kalliit statussymbolit symboloivat menestystä ja hyvää elämää – onnea.
Sitä, mitä Värtinenkin tavoitteli kalliilla tavaroillaan. Hän ei ole ainoa.
Monet tavoittelevat ”hyperluksusta”, tuhansien eurojen takkeja, lenkkareita, tuoksuja ja vöitä. Muotiteollisuus on haistanut trendin – ja ollut itse luomassa sitä, sillä se markkinoi tuotteitaan entistä aggressiivisemmin ja entistä nuoremmille.
– Haetaan kallista sen takia, että se on kallista, Värtinen kiteyttää.
– Varmasti siinä on joillekin samoja syitä kuin itselleni oli. Toisaalta, jos tuntuu, että kannattaa tuhlata kaikki rahat tonnin vyöhön, niin mikäs siinä. Tavallaan tykkään siitä, että nykyään uskalletaan käyttää rahaa. Suomessa on totuttu olemaan turhankin nöyriä.
Paljolti silloisen puolison ansiota on, ettei Värtinen jaksa enää miettiä, mitä hänen omistamansa asiat merkitsevät muille.
– Nykyään mun lempikello on sellainen, joka maksaa jonkun 50–100 euroa.
Mutta rakkaus ei kestänyt.
Kuten teini-iässä kahdestaan rakennettujen palapelien kanssa usein käy, se paljastui valmiina joksikin muuksi, kuin he olivat odottaneet: kumpikaan ei ollut enää vuosien yhdessäolon jälkeen sama ihminen kuin silloin, kun suhde alkoi.
Ero oli ikävä juttu, mutta toisaalta Värtinen oli ensimmäistä kertaa aikuisiällään sinkku. Se tuntui vapauttavalta.
Värtinen reissasi ulkomailla ja kävi treffeillä melkein joka päivä. Hän keräsi kokemuksia ja nopeita endorfiinipurskauksia.
Ja oli taas yksinäinen, pakomatkalla.
– En pystynyt antamaan itsestäni kenellekään mitään.
Puoli vuotta sitten Värtinen tapasi naisen, johon rakastui. Hänen nimensä on Mia.
– Hän on uskomaton ihminen. Hänellä on vaikea perhetausta, ja siitä huolimatta hän on menestynyt elämässään ja yritystoiminnassaan. Ihailen häntä – eikä sekään haittaa, että hän on maailman kaunein nainen.
Värtinen sanoo, että tarvitsee vierelleen ihmisen, johon hän kokee syvää yhteyttä. Ettei olisi yksin. Sinkkuna oleillessaan menevät ”rahat ja mielenterveys”.
Nyt Värtinen sanoo olevansa rauhallinen, tylsä, arkinen – ja onnellinen.
Yksi asia häntä silti edelleen mietityttää: miksi hän ei edelleenkään osaa kokea vahvasti tunteita?
Kun Värtinen katsoo esimerkiksi elokuvia, hän tuntee syvästi ja itkee helposti.
– Sellainen onnellisuus ja surullisuus koskettavat leffoissa. Ja jälleennäkeminen, ja kun tulee se musiikki, niin minä tunnen ja minä itken.
Rakkaus tuntuu Värtisessä. Ja kaipuu. Mutta vahvat ilot ja surut, ne tuntuvat edelleen väistävän häntä.
Miksi tunteet purskahtavat pintaan vain taiteen kautta? Pakeneeko Värtinen niitä todellisessa elämässä ja kokee niitä vain turvallisesti taiteen kautta?
Värtinen sanoo, että aikoo ottaa asiasta selvää. Koska hän on kyllästänyt pakenemaan.
Ylen uudessa Sijoittajat-dokumenttisarjassa neljä nuorta aikuista jahtaa kaikkien aikojen nousua. Sarja on katsottavissa 14.10. alkaen Yle Areenassa.
