Koronatauti on muuttunut hyvin paljon tavallisen flunssan tai influenssan kaltaiseksi.
Suomalaiset ovat ottaneet koronarokotteita hyvin vaihtelevasti.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ihmiset ovat ottaneet rokotuksia ennakoitua vähemmän. Kymenlaakson hyvinvointialue taas avasi rokotukset kaikille riskiryhmiinkin kuuluville suunniteltua aiemmin, sillä aikoja oli vapaana.
THL:n eli Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan paikoin rokotteen on toisaalta ottanut 80 vuotta täyttäneistä jo lähes yhtä moni kuin viime vuonna loppusyksyyn mennessä.
Koronatauti on muuttunut hyvin paljon tavallisen flunssan tai influenssan kaltaiseksi, minkä myötä myös ohjeistus on muuttunut epidemian alkuajoista. Alkuaikoina esimerkiksi kaikkien tuli ottaa rokote ja kotitestejä tehtiin ahkerasti. Kaikille aikuisille suositellaan edelleen vähintään yhtä koronarokotusta.
Selvitimme, miten koronaan tulee nyt suhtautua. Kysymyksiin vastasi THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku.
1. Mistä tietää, sairastaako koronaa?
Koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektion, joka voi vaihdella oireettomasta vakaviin oireisiin. Tyypillisesti se aiheuttaa nuhaa, yskää ja tukkoisuutta.
Joillakin voi esiintyä myös kuumeilua, lihaskipuja ja päänsärkyä. Vatsaoireet, kuten pahoinvointi ja oksentelu, ovat myös mahdollisia.
Koronatautia ei voi selkeästi erottaa muista hengitystieinfektioista pelkästään oireiden perusteella.
2. Voiko koronaan suhtautua kuten tavalliseen flunssaan?
Valtaosalle koronavirus aiheuttaa tavallisen flunssan. Immuunipuutteisille, iäkkäille ja riskiryhmille tartunta voi edelleen aiheuttaa vakavan ja sairaalahoitoon johtavan taudin. Immuunnipuutteisilla ihmisillä elimistön vastustuskyky on alentunut esimerkiksi elinsiirron tai syövän takia.
Riskiryhmiin kuuluvat ihmiset, joilla on esimerkiksi epilepsia, syöpä, tyypin 1 diabetes, lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes tai uniapnea. Myös sairaalloisen lihavat tai raskaana olevat ihmiset ovat riskiryhmässä.
Kaikki riskiryhmät löytyvät THL:n sivuilta.
3. Kannattaako perusterveen ottaa tehosterokote?
Ei. Tehosterokote ei juurikaan suojaa tartunnan saaneen tai sairastavan läheisiä tartunnalta. Jokaisella tosin kannattaa olla alla yksi koronarokote.
– Tärkeintä on, että immuunipuutteiset, iäkkäät tai perussairauksia sairastavat itse ottavat rokotteen, Virkku sanoo.
Koronarokotteiden kirjaamisissa voi paikoin olla viivettä, joten kaikki annetut rokotteet eivät näy THL:n tilastossa.
4. Milloin rokote kannattaa ottaa?
Nyt on hyvä aikaa ottaa koronarokote, jotta suoja on parhaimmillaan, kun epidemia todennäköisesti on pahimmillaan.
Tällä hetkellä rokotteita tarjotaan pääasiassa kaikkein iäkkäimmille ja voimakkaasti immuunipuutteisille. Immuunipuutteisten ja iäkkäimpien riski vakavalle taudille on selkeästi korkeampi kuin riskiryhmiin kuuluvien.
5. Kuinka pitkään sairastettu korona suojaa?
Sairastettu koronatauti suojaa uutta tartuntaa vastaan vain vähän aikaa, mutta se tehostaa sairastuneen omaa suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan.
Koronataudin tartuttavuutta sairastaminen ei vähennä juurikaan eli läheisiä se ei suojaa.
6. Kannattaako kotitestiä tehdä?
Ei. Koronan aiheuttamaa tautia hoidetaan oireiden mukaan eli kotitesti ei muuta hoitotapaa.
Esimerkiksi immuunipuutteisten hoitoon testitulos voi vaikuttaa, mutta heidät ohjataan yleensä hakeutumaan terveydenhuollon testeihin.
7. Mikä koronatilanne on nyt ja millaista koronakautta voi odottaa?
Koronatapausten määrä lähti kasvuun heinäkuussa, mutta nyt kasvu on ainakin hetkellisesti tasaantunut. Syksyn ja talven aikana koronan tapausmäärät todennäköisesti kasvavat.
Katso alta miten THL:n nykyinen pääjohtaja Mika Salminen vetää yhteen ensimmäisiä koronavuosia. Salminen oli dokumentin aikaan THL:n terveysturvallisuusjohtaja.
