Älä tee vammaisista inspiraatiopornoa, sanoo vammaisen lapsen äiti Sofia Tawast

Kokosimme kirjailija Sofia Tawastin parhaat vinkit siihen, miten vammaisiin ja vammaisuuteen kannattaa suhtautua.

Toimittajan ja tietokirjailijan Sofia Tawastin elämä mullistui, kun esikoinen sai kaksivuotiaana diagnoosin kromosomipoikkeavuudesta. Tytär olikin vammainen.

Tawast kertoo omasta oppimispolustaan yhdessä Riikka Leinosen kanssa kirjoittamassaan Finlandia-palkitussa kirjassa Suuri valhe vammaisuudesta. Tawastin mielestään olemme suorastaan suloisen tietämättömiä siitä, miten noloja saatamme välillä vammaisille tölväistä.

Yksi syy siihen on, että kohtelemme vammaisia usein yhtenä massana, vaikka vammaisia ja vammaisuutta on monenlaista.

Kokosimme Tawastin kirjasta parhaat vinkit, joilla vammaisiin ja heidän lähipiiriinsä ei pelkästään kannata, vaan suorastaan pitää suhtautua.

1. Älä tee vammaisesta inspiraatiosi lähdettä

Sofia Tawast on vammaisen lapsen äitinä huomannut, että vammaisista tehdään usein niin kutsuttua inspiraatiopornoa. Ihastelemme, kun vammainen löytää kumppanin tai perustaa perheen. Ajattelemme, että kyllä minäkin pystyn, kun kerran tuo vammainenkin pystyy. Siitä Tawast ei pidä.

2. Älä hyökkää apuun pyytämättä

Läheisesti inspiraatiopornoon liittyy kyvykkyyden olettaminen, yleensä alakanttiin. Vammainen lapsi voi esimerkiksi saada palkinnon, kun hän käy koulussa. Vammatonta siitä tuskin palkittaisiin. Kyvykkyyksissä on kuitenkin eroja aivan kuten vammattomillakin, joten kysy ennen kuin alat hidastaa puhettasi tai riennät työntämään pyörätuolia.

3. Käytä rohkeasti sanaa vammainen, mutta älä adjektiivina

Tawast on huomannut, että vammaisuus ei ole kärsimysnäytelmä mutta tabuna sitä edelleen kohdellaan. Hän joutui itsekin opettelemaan vammainen-sanan käyttöä ja kannustaa siihen kaikkia. Älä kuitenkaan käytä vammaisuutta adjektiivina. Vaikkapa laite ei ole vammainen, jos se toimii huonosti.

4. Anna aikaa ja kysy uudestaan

Joidenkin vammaisten kommunikointi tai liikkuminen voivat poiketa siitä, mihin monet ovat tottuneet. Malta itsesi, jos vammainen muotoilee sanottavaansa verkkaisesti äläkä missään nimessä kiirehdi päättämään lauseita tämän puolesta. Jos taas huomaat, että sinun on vaikea ymmärtää vammaisen viestiä, kysy uudestaan.

5. Älä oleta, että kaikki pitää tehdä tietyllä tavalla

On tavallista, että vammainen toimii ainakin joissain asioissa eri tavoin kuin vammaton. Hyväksy se, että vammainen voi vielä lapsuuden ohitettuaankin tarvita polkupyörässä apupyöriä. Älä takerru siihen, että yhteiskunnassa kahdella renkaalla liikkuminen on normi.

6. Älä ylistä vammaisten vanhempia sankareina

Sofia Tawast tietää, millaista on, kun häntä kehutaan oman lapsensa hoitamisesta. Kehut tuntuvat tietysti hyvältä, mutta lopulta iskee outo fiilis. Vammattomien lasten vanhempia ei pidetä pyhimyksinä, kun he jaksavat hoitaa lapsiaan.

7. Tarjoa vanhemmille apukäsiä

Jos haluat sankarikehujen sijaan auttaa, tarjoa apuasi leikittäjänä. Vammainen lapsi tarvitsee usein enemmän apua leikeissä, esimerkiksi keinuun nostamisessa tai puheen tulkkaamisessa toisille lapsille. ”Sankarivanhemmalle” taas kelpaisi Tawastin mukaan joskus mehevä juoruilu kuten muillekin vanhemmille ja pieni paussi leikittäjän roolista.

Sofia Tawast on vieraana Puoli seitsemän -ohjelmassa tänään perjantaina 28. maaliskuuta.