Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on antanut tuomion uhrien määrällä mitattuna Suomen rikoshistorian suurimmassa jutussa.
Käräjäoikeus on tuominnut Aleksanteri Kivimäen 6 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen Vastaamon tietomurtoon liittyvistä rikoksista.
Käräjäoikeus hyväksyi kaikki syytteet törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, yli 9 200 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisesta ja liki 21 000 törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä.
Käräjäoikeus katsoo, että syytteeseen johtanut tapahtumainkulku oli asiassa pitkälti selvitetty.
Psykoterapiakeskus Vastaamon tietojärjestelmään oli marraskuussa 2018 murtauduttu, ja yhtiön potilastietokanta oli tässä yhteydessä oikeudettomasti kopioitu.
Vastaamoa ja sen asiakkaita oli tämän jälkeen syksyllä 2020 kiristetty ja asiakkaiden erittäin arkaluonteisia tietoja levitetty verkossa.
Tietomurrossa vietiin 33 000 Vastaamon asiakkaan potilastiedot. Uhreista 24 000 teki rikosilmoituksen.
Korvauksista sopiminen lievensi rangaistusta
Syyttäjät vaativat Kivimäen tuomitsemista 7 vuoden vankeusrangaistukseen, joka olisi ollut rikosten enimmäisrangaistus.
Tuhannet tietomurron uhriksi joutuneet yhtyivät oikeudessa syyttäjän vaatimukseen.
Käräjäoikeus katsoi, että tekojen vakavuus, tekotapa ja Kivimäen erittäin piittaamaton suhtautuminen huomioon ottaen vankeusrangaistuksen pituudeksi tulisi noin 6 vuotta 7 kuukautta.
Käräjäoikeus otti kuitenkin rangaistusta mitatessaan lieventämisperusteena huomioon sen, että Kivimäki oli puolustajansa välityksellä ryhtynyt sopimaan ehdollisista sovinnoista tuhansien korvausvaatimuksia esittäneiden asianomistajien kanssa.
Kivimäen vaatimusta siitä, että rangaistusta lieventävänä olisi otettu huomioon myös asian saama mediajulkisuus, käräjäoikeus ei sen sijaan hyväksynyt.
Käräjäoikeus määräsi Kivimäen pidettäväksi edelleen vangittuna. Oikeuden mukaan asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista, että vangittuna pitäminen olisi myöskään kohtuutonta ottaen huomioon Kivimäen syyksi luettujen tekojen laatu, hänen ikänsä sekä muut hänen henkilökohtaiset olosuhteensa.
Kivimäki pettyi tuomioon, syyttäjät tyytyväisiä
Kivimäen asianajaja Peter Jaari sanoo, että Kivimäki kiistää edelleen syyllistyneensä rikoksiin ja katsoo, että tällä perusteella syytteet olisi tullut hylätä. Jaarin mukaan Kivimäki on pettynyt tuomioon ja pitää sitä virheelllisenä. Tällaiseenkin ratkaisuun osattiin kuitenkin etukäteen varautua.
– Osattiin odottaa pahinta toki. Oli odotettavissa, että käräjäoikeus tämän paineen alla arvioi näytön näin, että hänet tuomittaisiin rikoksista, sanoo Jaari.
Jaarin mukaan Kivimäki hyvin todennäköisesti valittaa tuomiosta.
Aluesyyttäjä Pasi Vainio sanoo, että syyttäjät ovat tyytyväisiä käräjäoikeuden tuomioon. Vainion mukaan haastava tekninen materiaali on purettu tuomioon hyvin ja käräjäoikeus on ymmärtänyt hyvin keskeiset kysymyksenasettelut.
Ainoa asia, mistä syyttäjä voisi valittaa, on tuomion pituus. Vainio ei vielä osaa sanoa mihin ratkaisuun syyttäjät päätyvät.
Katso allaolevasta videosta, miten Vainio ja Jaari kommentoivat tuomiota.
Oikeus: Yksikään todiste ei sulkenut pois syyllisyyttä
Käräjäoikeus totesi, ettei yksikään asiassa esitetty todiste yksinään osoittanut, että Kivimäki olisi syyllistynyt syytteessä kuvattuihin rikoksiin. Toisaalta yksikään todiste ei myöskään poissulkenut Kivimäen syyllisyyttä. Todistelun arvioinnissa merkityksellistä oli siten näytön arviointi kokonaisuutena.
Käräjäoikeus katsoi, että rikokset oli tehty palvelimella, jota Kivimäen oli selvitetty käyttäneen myöntämäänsä enemmän. Kivimäen oli myös selvitetty käyttäneen rikoskokonaisuuden kannalta merkityksellistä salausavainta ja IP-osoitetta tavalla, jonka hän oli oikeudenkäynnissä kiistänyt.
Merkitystä oli myös sillä, että rikoksen tekemiseen liittynyt palvelinkokonaisuus liittyi Kivimäen osin omistaman yrityksen toimintaan, ja että myös yrityksen liiketoiminta-ajatus liittyi olennaisilta osin siihen tapaan, jolla rikoskokonaisuus oli tehty.
Yiilautakeskustelu tuki myös syyllisyyttä
Kivimäen syyllisyyttä tuki käräjäoikeuden mukaan myös se, että Kivimäki oli julkaissut nimimerkillään keskustelupalsta Ylilaudalla Vastaamon tietomurtoon ja kiristykseen liittyneitä viestejä tarkoituksenmukaisessa, päämäärätietoisessa ja kiinteästi ajallisessa yhteydessä kiristystoimien kanssa.
Käräjäoikeus piti epäuskottavana, että Kivimäki olisi pystynyt julkaisemaan viestit tekemällään tavalla, jos hän olisi ollut rikoskokonaisuudesta ulkopuolinen ja saanut siitä tiedon vain Ylilautakeskustelusta tai esimerkiksi tiedotusvälineistä.
Syyksilukemisen kannalta merkitystä oli myös sillä, että Keskusrikospoliisiin tekemän valeoston oli näytetty mitä suurimmalla todennäköisyydellä päätyneen Kivimäen pankkitilille.
Kivimäen tausta vaikutti rikosepäilyihin
Kivimäen nimi nousi esiin jo aivan tietomurron tutkinnan alussa hänen aiemman rikostaustansa ja osaamisensa takia. Puolustus katsoi, että Kivimäki joutui silmätikuksi hänen alaikäisenä tekemiensä verkkorikosten vuoksi.
Kivimäki otettiin kiinni Ranskassa rikosepäilyjen vuoksi viime vuoden helmikuussa, luovutettiin Suomeen ja vangittiin. Poliisitutkinta valmistui elokuun lopussa. Oikeudenkäynti alkoi lokakuussa ja kesti maaliskuuhun asti.
Kivimäki on ollut vangittuna lyhyttä, noin viikon mittaista jaksoa lukuunottamatta reilusti yli vuoden.
Kivimäkeä epäillään myös muista tietomurroista
Vastaamon tietomurron lisäksi Kivimäen on epäilty murtautuneen yli 14 000 palvelimelle marraskuussa 2018. Lisäksi häntä epäillään pienemmästä tietomurrosta, jossa on myös toinen epäilty.
Mikäli nämäkin rikosepäilyt johtavat syytteisiin, ne käsitellään oikeudessa myöhemmin.
Vastaamon asiakastietojen varastaminen on jo aiemmin johtanut yhteen rikostuomioon.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime vuoden huhtikuussa Vastaamon entisen toimitusjohtajan Ville Tapion kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen tietosuojarikoksesta. Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä siitä valitettiin Helsingin hovioikeuteen.
