Syyttäjän mukaan kyse oli todennäköisesti 12 suomalaisesta kohteesta. Vaikka Kivimäki tuomittaisiin uusista rikoksista, hänelle voitaisiin langettaa vain vähäinen lisärangaistus.
Syyttäjät eivät nosta syytteitä Aleksanteri Kivimäkeä vastaan yli 14 000 törkeästä tietomurrosta ja kolmesta törkeästä tietomurron yrityksestä, jotka tapahtuivat samaan aikaan Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron kanssa.
Vaikka kyseessä oli laaja tietomurtojen sarja, kyse oli ainoastaan 12 todennäköisesti suomalaisesta kohteesta, kertovat syyttäjät tiedotteessa.
Syyttäjät katsovat, että esitutkinnassa ei ilmennyt, että kyse olisi ollut yhteiskunnan kannalta merkittävistä toimijoista.
Aluesyyttäjä Pasi Vainio kertoo, että tutkinnassa ei saatu lopullista varmuutta siitä, ketkä olivat ip-osoitteiden käyttäjiä.
– Mikään ei viitannut siihen, että ne olisivat olleet käytössä suurilla toimijoilla.
Vainio arvioi, että kohteet eivät olleet tietoisia murroista, sillä poliisin järjestelmistä ei löytynyt niihin liittyviä rikosilmoituksia.
Vastaamo-tutkinta paljasti lisää tietomurtoja
Tietomurrot tulivat ilmi Vastaamo-tutkinnan loppuvaiheessa.
Vastaamon tietomurron yhteydessä murtauduttin samalla automaattisella menetelmällä noin 14 150 muuhun palvelimeen. Kolmen palvelimen osalta teko jäi esitutkinnan mukaan törkeän tietomurron yritykseksi.
Esitutkinnan perusteella nämä teot oli varsin todennäköisesti tehnyt sama taho, joka oli tehnyt tietomurron Vastaamoon.
Kivimäki on jo tuomittu käräjäoikeudessa Vastaamon tietomurrosta yli kuuden vuoden vankeusrangaistukseen.
Mahdollisesta tuomiosta vain vähäinen lisärangastus
Syyttäjien mukaan toiminta sinänsä täyttää törkeän tietomurron tunnusmerkistön.
Toisin kuin Vastaamoon kohdistuneessa tietomurrossa, tietomurtosarjassa ei kuitenkaan saatu näyttöä siitä, mitä muuta tietoa murron tekijälle oli mahdollisesti päätynyt, eikä siitä, että tietoja olisi käsitelty tai välitetty muille tahoille.
Esitutkinnassa kertyi näyttöä vain siitä, että tekijä oli ladannut murron kohteena olleilta palvelimilta sen osan tietokannasta, joka sisältää käyttäjätunnuksia.
Jos syyte olisi nostettu ja Kivimäki todettaisiin syylliseksi, rangaistusta määrättäessä otettaisiin huomioon hänelle aiemmin tuomittu vankeusrangaistus. Rangaistusmaksimi olisi tällöinkin edelleen seitsemän vuotta vankeutta.
Kivimäelle olisi näin ollut odotettavissa vain vähäinen lisärangaistus.
Vastaamon tietomurrosta yli kuusi vuotta vankeutta
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Kivimäen huhtikuussa yli kuuden vuoden vankeusrangaistukseen Vastaamon tietomurrosta.
Käräjäoikeus hyväksyi kaikki syytteet törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, yli 9 200 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisesta ja liki 21 000 törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä.
Käräjäoikeuden mukaan Kivimäki oli tunkeutunut oikeudettomasti Vastaamon tietojärjestelmään marraskuussa 2018, ladannut potilastietokannan käyttöönsä ja julkaissut internetissä noin 33 000 potilastietokannassa olleen henkilön tietoja.
Rikosjuttu on uhrien määrällä mitattuna Suomen historian suurin.
Kivimäki valitti tuomiosta ja asian käsittely jatkuu Helsingin hovioikeudessa.
Kuuntele Uutispodcast Vastaamo-käräjistä:
Uutista muokattu klo 12.17 lisäämällä aluesyyttäjä Pasi Vainion kommentit. Klo 13.06 poistettu tekstikappale, jossa kerrottiin keskusrikospoliisin epäilleen Kivimäkeä törkeistä kiristyksistä ja törkeän kiristyksen yrityksistä. Tässä kokonaisuudessa ei epäilty kiristyksiä.
