Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on helpotettu raskauden keskeyttämistä mallilla, joka keventää lääkäreiden työtä ja parantaa potilaan henkistä hyvinvointia.
Raskaudenkeskeytykset hoituvat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) lääkärin sijaan kätilön vastaanotolla.
Aiemmin keskeytyksen tekeminen vaati kaksi lääkärin lausuntoa ja ultraäänitutkimuksen.
Uusi toimintamalli vapauttaa lääkäreiden resursseja niin perus- kuin erikoissairaanhoidossa, mutta on ennen kaikkea abortin tekevälle henkilölle inhimillisempi käytäntö, sillä omaa päätöstään ei tarvitse jakaa usean ihmisen kanssa.
Pohteen alueella ajan kätilölle saa varattua suoraan sähköisen varausjärjestelmän kautta.
Niin teki myös oululainen, 21-vuotias Alina. Hänelle on tehty vuoden sisään kaksi aborttia, koska hän on tullut raskaaksi ehkäisystä huolimatta.
– Tuntui, että minut kohdataan ihmisenä. Ei tullut semmoista tuomitsemista tai minkäänlaista moralisointia.
Alina ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluonteisuuden takia, mutta henkilöllisyys on Ylen tiedossa.
”Sun elämä ja sun valinnat”
Päätös tehdä abortti oli molemmilla kerroilla vaikea. Alina on 2-vuotiaan lapsen äiti, mikä vaikutti siihen, että päätös tuntui kamppailulta tunteen ja järjen kanssa.
– Rakastan olla äiti. Mutta koen, että ne päätökset, mitä tässä hetkessä tein, ovat ehkä sitten kuitenkin niitä oikeita. Kukaan ei voi tulla sanomaan, että mikä on oikein ja mikä väärin. Se on sun elämä ja sun valinnat.
Pohde siirtyi kätilövetoiseen vastaanottokäytäntöön, kun raskaudenkeskeytyslaki uudistui reilu vuosi sitten. Nykyään raskaus voidaan keskeyttää raskaana olevan pyynnöstä kahdennentoista raskausviikon loppuun saakka.
Suomen lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila näkee, että Pohteen käytäntö leviää ensi kevään aikana muillekin hyvinvointialueille, koska marraskuussa päivitetty Käypä hoito -suositus ei enää velvoita tekemään ultraäänitutkimusta jokaisen keskeytyksen kohdalla.
Ylen tietojen mukaan muun muassa Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueilla uuteen toimintamalliin aiotaan siirtyä tammikuun alusta alkaen.
Päätös ei ole koskaan helppo
Alinan toisen abortin kohdalla raskaus oli edennyt viikolle kymmenen, jolloin lääkäri teki ultraäänitutkimuksen.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdään vuosittain noin 400–450 raskaudenkeskeytystä. Tapauksista vain noin 30 prosentissa lääkärin tekemä ultraäänitutkimus on tarpeellinen.
Koska uusi, mutkattomampi toimintatapa vapauttaa lääkäreiden resursseja muuhun työhön, saavat kätilöt tekemästään työstä palkkalisän.
Ylilääkäri Sanna Eteläisen mukaan raskaudenkeskeytysten määrät ovat pysyneet Pohteen alueella samoissa lukemissa, vaikka vastaanotolle pääseminen onkin aiempaa helpompaa. Kätilön vastaanotolle tulevista 80–90 prosenttia päätyy keskeytykseen.
– Jos potilas tulee toisiin aatoksiin, se sallitaan, Eteläinen sanoo.
Kätilö Katja Prykärin mukaan kohtaamiset vastaanotolla ovat usein koskettavia.
Prykäri rohkaisee kävijöitä suremaan, koska päätös raskauden keskeyttämisestä ei ole koskaan helppo. Joillekin se voi kuitenkin olla hyvin selkeä asia esimerkiksi siksi, että ehkäisy on pettänyt.
Mikäli henkilö on epävarma päätöksestään, tarjotaan hänelle lisäaikaa ja mahdollisuus palata takaisin myöhemmin niin halutessaan.
Keskeytysten määrän ei uskota kasvavan
Vaikka uusien toimintamallien myötä raskaudenkeskeytykset muuttuvat saavutettavimmiksi, Jukka Mattila ei usko määrien lisääntyvän.
Hän ei myöskään näe, että työnjako tuo hyvinvointialueille taloudellista säästöä, mutta sen myötä lääkäreiden aikaa voidaan käyttää muuhun tarpeelliseen.
– Onhan se sujuvampaa joka tapauksessa, että silloin kun raskauden kesto on selvä, ei toimenpiteeseen tarvitse tehdä ylimääräisiä mutkia.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.
