Professori arvioi, että rikosoikeudellisesti on vakavampaa olla hoitamatta ihmisiä kuin jättää sote-alueen talous laittomalle tolalle.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue eli Ekhva teetätti laillisuusarvion ja rikosvastuun kartoituksen päätöksentekijöidensä tueksi, kun lakisääteiset sote-palvelut ovat ajautuneet säästöjen vuoksi vaaraan.
Arvion teettämiseen ajoi paine siitä, että tekipä rahapulassa niin tai näin, tilanne panee rikkomaan lakia.
Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ymmärsi palvelujen puutteen olevan vakava rikos. Toisaalta taas niin sanottujen budjettialijäämien jättäminen kattamatta on myös vastoin lakia.
Talouden tasapainottaminen vaatisi Leskisen mukaan laajamittaista henkilöstön irtisanomista ja ostopalvelujen alasajoa. Tämä puolestaan vaarantaa hoidon ja hoivan sekä pelastustoimen laillisen tolan.
Sally Leskinen antaa esimerkkejä siitä, mitä budjetin alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä vaatisi. Hänen mukaansa seitsemän esitetyistä vaihtoehdosta tulisi toteuttaa, jotta Ekhvan talous saataisiin kuriin.
- Ympärivuorokautisen asumisen oman toiminnan paikoista (786 paikkaa) noin 40 % eli 276 paikkaa tulisi lakkauttaa
- Noin 60 % ympärivuorokautisista ostoista tulisi lopettaa (n. 276 paikkaa)
- Koko pelastustoiminnan lopetus (kaikki kustannukset)
- Yli 40 % ensihoidon ja akuuttitulosyksikön henkilöstöstä (30,8 M€) tulisi irtisanoa
- Yli 42 % erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen henkilöstöstä (31,1 M€) tulisi irtisanoa
- Lähes koko YPAn henkilöstö (19,7 M€) tulisi irtisanoa
- Koko vammaispalvelujen henkilöstö (16 M€) tulisi irtisanoa
- 78 % vammaispalvelujen asumisen ostoista (23 M€) tulisi lopettaa
- 60 % perhepalveluiden henkilöstöstä (30 M€) tulisi irtisanoa
– Jokainen näkee puusilmälläkin, että rikotaan kriittisesti lakia, jos näin käy palveluille. Teenkö siis hyvinvointialuelakia rahoituksen osalta rikkovan esityksen? Vai teenkö täysin absurdin esityksen, joka toteutuessaan aiheuttaa palvelukriisin? Myös rikottujen palveluiden uudelleen ylös nostaminen tulee taatusti kalliiksi.
Viime aikojen uutiset ovat kertoneet juuri siitä, että monilla hyvinvointialueilla on jätetty rahanpuutteen vuoksi ihmisiä vaille lakiin kirjattuja hoivaa ja palveluita. Esimerkiksi vaikkapa Oulussa vauvat eivät päässeet säästösyistä lääkäriin.
Säästöt ovat kolhineet perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon hyvinvointilaueilla. Iskuja on saanut myös pykälä, jonka panee julkisen vallan turvaamaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja yhdenvertaista kohtelua.
Kenen on vastuu, jos joku kuolee säästösyistä?
Ekhva eli Etelä-Karjalan hyvinvointialue hälytti apuun yllättävän ekspertin. Olemme tottuneet näkemään prosessi- ja rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvasen raskaiden rikosten kuten murhien ja väkivaltarikosten asiantuntijakommentaattorina.
Nyt hyvinvointialue pyysi Matti Tolvasta kirjoittamaan lausunnon siitä, mihin lakisääteisten ja perustuslaillisten palveluiden karsinta voi johtaa. Häneltä pyydettiin tähän etenkin rikosoikeudellista näkökulmaa.
Tolvasen mukaan tilanne on kohtuuton, kun hyvinvointialue ei kykene säädetyssä ajassa kattamaan alijäämäänsä ilman, että supistaa merkittävästi toimintaansa. Se johtaa siihen, etteivät ihmiset saa palveluja, joita turvaa perustuslaki.
– Olen päätynyt siihen, että rikosoikeudellisessa mielessä on pienempi paha rikkoa rahoituslakia kuin se, että ihmisiä jätetään hoitamatta. Jos säästötoimenpiteet johtaisivat lopulta siihen, että hoitoa tai hoivaa vaille jääneet ihmiset kuolisivat ennenaikaisesti, rikosvastuu saattaisi hyvinkin toteutua.
Tolvanen kirjoittaa raportissaan, että terveyden- ja sosiaalihuollon alibudjetointi ei ole tähän mennessä johtanut rikosvastuuseen. Mutta toteaa, että ”poissuljettua ei kuitenkaan ole, että aluetason päättäjien rikosvastuuta testattaisiin tilanteessa, jossa todettaisiin tietoisen alibudjetoinnin johtaneen jopa kuolemantapauksiin”.
Toimintojen supistaminen lisää myös riskejä, kun ihmisiä ei pystytä hoitamaan säällisessä ajassa. Vastuu sysäytyy tällöin kenttätyöhön eli lääkäreiden, hoitohenkilökunnan tai sosiaalityöntekijöiden niskaan, Tolvanen arvioi.
– Pitäisikö vastuuta panna aluehallitukselle, joka pistää aluevaltuuston päätökset täytäntöön?
Tolvanen korostaa, ettei ota kantaa siihen, onko rahaa soteen riittävästi. Hänen lausuntonsa ei ole politiikkaa, vaikka saattaa poliittisen myrskyn pyörteisiin joutua.
Tolvanen myös suosittaa myös sitä, että hyvinvointialueelle annettaisiin alijäämän kattamiseen enemmän aikaa kuin laissa säädetään.
Tehdyn selvityksen taustalla on THL:n laskelmia tältä syksyltä ja VM:n taustamuistio hyvinvointialueiden talousennusteista pääministerille sekä muun muassa hyvinvointialueen sisäinen talousanalyysi.
Matti Tolvanen kertoo lisäksi myös tarkistaneensa hyvinvointialueen rahoitusvajeen lukuja tilintarkastajalta.
Valehdellako vai tehdäkö haavoittavia päätöksiä?
Selvitys tehtiin tilannetta varten, jossa kaikki julkisen viranhaltijan toimintavaihtoehdot osoittautuvat lopulta laittomiksi. Selvityksen tehtävä on muun muassa kertoa päättäjille eli aluehallitukselle ja -valtuustolle sekä esittelijälle eli hyvinvointialueen johtajalle sote-päätösten seuraamuksista.
Sally Leskinen sanoo, että huoli heikoimpien oikeuksista ja johtamisen moraalin säilyttämisestä on vienyt häneltä joskus jopa yöunet.
– Tämä on nyt täysin absurdia: joko valehtelee tietoisesti tai sitten tosiaan tekee päätöksiä, joiden seurauksena haavoittuvassa asemassa olevat vammaiset, ikäihmiset ja vaikkapa päivystystä käyttävät ihmiset eivät tule saamaan palveluita.
Hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen kertoo Ylelle, että Ekhva harkitsee kantelun tekemistä oikeuskanslerille kohtuuttomasta ja lain rikkomiseen pakottavasta tilanteesta hyvinvointialueilla.
Lue lisää:
