Kuvittele maailma, jossa puolet rannikkokaupungeista on veden alla, teknologia hallitsee arkea ja juomavedestä on pula. Ilmastonmuutos, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen murros ovat vain osa ilmiöitä, jotka muokkaavat tulevaisuuttamme.
– Ne kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat ketjun, jossa yhden ilmiön muutos vaikuttaa kaikkiin muihin, sanoo tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Ylen haastattelussa.
Hiltunen käsittelee tulevaisuuden megatrendejä tuoreessa kirjassaan Mitä tapahtuu huomenna? Tässä jutussa hän kertoo, mikä kaikki ihmiskuntaa odottaa tulevina vuosikymmeninä.
1. Ilmastonmuutos ja ekokriisi
Hiltusen mukaan vakavin megatrendi on ilmastonmuutos. Viime vuonna maailman keskilämpötila oli jo 1,6 astetta esiteollista aikaa korkeampi.
– Jos lämpötila nousee, edessä voi olla paluu Plioseeni-kauden oloihin. Silloin olisi 2,7-4 astetta lämpimämpää ja merenpinta 20 metriä korkeammalla. Monia nykyisiä rannikkokaupunkeja ei olisi edes olemassa.
Hiltusen mukaan ilmastonmuutos on edennyt paljon nopeammin kuin olemme uskoneet.
– Korallien suurella varmuudella tapahtuva katoaminen kertoo, että olemme ylittäneet ensimmäisen keikahduspisteen, Hiltunen sanoo.
– Joka kolmas merieläinlaji ja noin miljardi ihmistä ovat riippuvaisia koralleista – ne antavat ravintoa, suojaa tai lääkkeitä. Kun korallit menetetään, menetetään myös valtava ekosysteeminen aarre.
2. Planetaariset rajat on ylitetty
Hiltunen sanoo, että seitsemän yhdeksästä planetaarisesta rajasta on jo nyt ylitetty.
Se tarkoittaa, että ihmiskunnan toiminta on vaarassa rikkoa maapallon luonnolliset rajat, kuten luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin, ilmaston ja vesivarojen kestokyvyn.
Stockholm Resilience Center mittaa muun muassa makean veden määrää, ilmaston tilaa ja biodiversiteettiä. Kun mennään oranssille tai punaiselle alueelle, ekosysteemit alkavat heikentyä hälyyttävästi, Hiltunen selittää.
– Se tarkoittaa, että sahataan omaa oksaa.
Hiltunen varoittaa, että jos suunta ei muutu, seurauksena on ketjureaktio.
– Luonto pärjää ilman ihmisiä, mutta me emme pärjää ilman luontoa.
3. Luonnonvarojen hupeneminen
Luonnonvarojen kulutus on kriittinen tekijä: ihmiskunta käyttää jo 1,8 kertaa enemmän luonnonvaroja kuin maapallo tuottaa.
– Vesi, maaperä ja metallit ovat rajallisia. Jokainen uusi kännykkä, auto ja datakeskus kuluttaa mineraaleja, joita ei voida loputtomasti kaivaa, sanoo Hiltunen.
Ratkaisu löytyy materiaalitehokkuudesta, kiertotaloudesta ja biopohjaisista innovaatioista.
4. Nousevat meret ja uppoavat kaupungit
Merenpinnan nousu ja pohjaveden pumppaus vaikuttavat voimakkaasti kaupunkeihin: arviolta 90 prosenttia suurista kaupungeista sijaitsee rannikolla.
– Yli 1,4 miljardia ihmistä elää alle 10 metrin korkeudella merenpinnasta. Kun jäätiköt sulavat ja rannikkotulvat lisääntyvät, moni suurkaupunki on vaarassa kirjaimellisesti upota, Hiltunen toteaa.
– Jos esimerkiksi Aasian suurkaupungit joutuvat veden alle, ihmiset joutuvat lähtemään – ja ilmastosiirtolaisuus kasvaa valtavasti, Hiltunen varoittaa.
– Jos rakennusten lämmitys, liikenne ja energiankulutus saadaan hallittua älykkäästi, vaikutus ilmastoon on valtava, sanoo Hiltunen.
Yksi Hiltusen nostama iso megatrendi onkin digitalisaatio.
– Tulevaisuuden kaupungit ovat kuin eläviä organismeja – ne oppivat ja reagoivat reaaliaikaisesti, sanoo Hiltunen.
– Ihmiset, esineet ja järjestelmät ovat verkossa. Jo nyt myydään älyvaatteita, kuten vauvojen sukkia, jotka seuraavat lapsen elintoimintoja reaaliaikaisesti.
Automaatio ja tekoäly eivät Hiltusen mukaan vie työtä, vaan muuttavat sen luonteen. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan empatiaa, luovuutta ja kriittistä ajattelua – kaikkea, mitä koneet eivät osaa.
5. Väestö ikääntyy ja kasvu hidastuu
Maailman väkiluku kasvaa vielä 2100-luvulle asti, mutta kasvuvauhti on koko ajan hidastunut. Väestö myös ikääntyy.
Jo nyt väestön ikääntyminen on iso ongelma osassa maapalloa. Se muuttaa sekä taloutta että yhteiskuntaa.
– Nuoria tarvitaan työelämään, mutta monissa maissa väestö vanhenee ennen kuin ehtii vaurastua, Hiltunen sanoo.
Väestön ikääntymisen myötä myös palvelutarpeet kasvavat entisestään.
6. Talouden rakennemuutos
Myöskään perinteinen talousmalli ei enää toimi. Hiltusen mukaan pitää siirtyä lineaarisesta kulutuksesta kiertotalouteen.
– Kestävyys ei ole vaihtoehto, vaan elinehto, sanoo Hiltunen.
Hän uskoo, että esimerkiksi hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä tulee olemaan yksi tulevaisuuden suurista teollisuudenaloista.
– Synteettinen biologia on yksi suosikeistani. Sen avulla voidaan tuottaa esimerkiksi proteiinia ja polttoaineita ilmasta ja hiilidioksidista.
Vaikka maailmanlaajuisesti talouskasvu ja ihmisten varallisuus ovat suurempaa kuin koskaan, ne jakautuvat epätasaisesti.
– Puolitoista prosenttia maailman ihmisistä omistaa lähes puolet maailman varoista. Tämä on aikapommi, joka uhkaa yhteiskuntien vakautta, Hiltunen sanoo.
Teknologian kehitys voi joko kaventaa tai syventää kuilua.
– Jos koulutus ja digiosaaminen eivät ole kaikille saavutettavia, eriarvoisuus räjähtää käsiin.
Hiltunen muistuttaa, että väestön ikääntyminen muuttaa työelämää ja talouden rakenteita, mikä voi kasvattaa eriarvoisuutta.
– Eriarvoisuus on yksi aikamme vaikeimmista megatrendeistä.
8. Joka viides nuori on NEET
Yksi tulevaisuuden suurista huolista on NEET-nuorten määrän kasvu. NEET tarkoittaa nuoria, jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä.
Tällä hetkellä maailmassa noin viidesosa nuorista kuuluu tähän ryhmään. Suomessa osuus on pienempi, lähes yhdeksän prosenttia. NEET-nuoret ovat Hiltusen mukaan tulevaisuuden piilossa oleva kriisi.
– He ovat valtava menetetty potentiaali. Jos kokonainen sukupolvi jää ulkopuolelle, seuraukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen.
Hiltusen mukaan ongelma on järjestelmissä, ei ihmisissä.
– Tämä ei johdu nuorten laiskuudesta, vaan rakenteista.
Tekoäly, robotit ja automaatio muuttavat työn ja arjen rakenteita. Hiltunen varoittaa, että jos koulutusjärjestelmät eivät pysy tahdissa mukana, moni nuori putoaa kyydistä. Myös monet nykyiset ammatit katoavat ja uusia syntyy.
9. Lihankulutus kasvaa kasvistrendistä huolimatta
Vaikka kasvisruoka on nousussa länsimaissa, maailmanlaajuisesti lihankulutus on kaksinkertaistunut 1960-luvulta.
– Elintason kasvaessa ruokavalio muuttuu lihapitoisemmaksi, sanoo Hiltunen.
– Me täällä Pohjoismaissa elämme vähän kuplassa. Globaalit megatrendit vievät vielä toiseen suuntaan, Hiltunen sanoo.
10. Teknologia ja tieteellinen innovaatio tuovat toivoa
Vaikka ongelmat ovat isoja, Hiltunen painottaa, että toivoa on.
– Meillä on teknologiaa, tietoa ja luovuutta enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.
Hiltusen mukaan ratkaisut syntyvät yhdistämällä tiede, politiikka ja arjen valinnat:
– Pienet teot skaalautuvat, kun niitä tekee miljardi ihmistä.
Hiltunen muistuttaa, että ihmiskunta on ennenkin onnistunut esimerkiksi otsonikadon torjunnassa.
– Tulevaisuus ei ole annettu, se rakennetaan joka päivä.
