Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille maailma on täynnä ryöstäjiä ja huijareita, jotka käyttävät Yhdysvaltoja hyväksi.
Siksi Trump ilmoitti eilen asettavansa Suomelle ja muille EU-maille 20 prosentin tullit.
Kaikille maailman maille hän julisti yleisen perustason 10 prosentin tullin Yhdysvaltoihin tuotaviin tuotteisiin. Toisin sanoen Trump julisti kauppasodan koko muulle maailmalle.
Trump kuvaili, että 2.4.2025 on Amerikan taloudellisen itsenäisyyden julistus, vastaavasti kuten 4. heinäkuuta 1776 oli Yhdysvaltain itsenäisyyden julistus.
Niin sanotut ”vastavuoroiset tullit” alkavat 10 prosentin perustasosta, mutta 60 maata uhataan korkeammilla, jopa 50 prosentin tulleilla. Tullit astuvat Trumpin mukaan voimaan lähivuorokausina.
Tullijulistus nostatti markkinoilla levottomuutta ja sysäsi osakekurssit laskuun.
– Olihan se aika lennokas tilaisuus. Fanit juhlivat Trumpia parhaana presidenttinä ikinä ja tunnelma oli enemmän show kuin virallinen tiedotustilaisuus, sanoo Trumpin tilaisuutta seurannut Suomen pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen.
Vaikka tulleja odotettiin, niiden mittakaava oli yllätys, Kurronen arvelee.
– Osakefutuurit lähtivät heti laskuun. Kyllä markkinat reagoivat voimakkaasti.
Mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle?
Suomen taloudelle Yhdysvaltain tullit ovat isku.
Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo, että tullilotto on kuin pahasta unesta. Tullit tuovat epävarmuutta kansantalouteen ja vaikeuttavat erityisesti pk-yritysten vienti- ja tuontisuunnitelmia.
Seurauksia on vaikea ennustaa, mutta jos talouskasvu hiipuu, suomalaiset menettävät työpaikkoja. Brotheruksen mukaan tullit voivat aiheuttaa talouteen klassisen stagflaation – tilanteen, jossa kasvu hidastuu mutta hinnat nousevat.
Vaikka hinnat nousevat, heikentyvä talouskasvu voi myös painaa korkoja alaspäin.
– Asuntovelallisen näkökulmasta korkojen lasku voi tuntua hyvältä uutiselta, mutta jos oma työpaikka tai tulokehitys heikkenee tullien vuoksi, hyöty jää näennäiseksi, Brotherus huomauttaa.
Suomen pankki laski joulukuussa, mitä Yhdysvaltain 10 prosentin tullit merkitsisivät Suomelle. Tuolloin ei edes ajateltu, että sitä suurempia tulleja olisi tulossa.
Suomen pankki ennusti, että tullit leikkaisivat talouskasvusta 0,5 prosenttia.
Trumpin tultua valtaan tuli selväksi, että kovempia tulleja on tulossa. Siksi Suomen pankissa tehtiin koko EU-alueelle laskelma 25 prosentin tulleilla. Ja nyt Trump siis lupasi Suomelle 20 prosentin tulleja.
– Laskelma oli kyllä aika synkännäköinen, Sanna Kurronen sanoo.
Laskelmien mukaan tullit veisivät koko Suomelle tälle vuodelle ennustetun talouskasvun.
– EU-tasolla arvioitiin, että 25 prosentin tullit pudottaisivat talouskasvua jopa 1,5 prosenttiyksikköä. Jos perusura oli 1,5 prosenttia, niin käytännössä kasvu menisi nollaan, Kurronen sanoo.
– Siinä meni sitten Suomen kuluvan vuoden talouskasvu, jos tämä todella pysyy kautta linjan, Juhana Brotherus totesi X:ssä.
Suomen vienti kärsii – mutta ei tasaisesti
Kurronen muistuttaa, että Suomen vienti Yhdysvaltoihin koostuu usein korkean jalostusasteen tuotteista, kuten lääkinnällisistä laitteista, joten vaikutukset voivat vaihdella.
– Tullien vaikutus riippuu paljon siitä, kuinka korvattavissa tuotteet ovat. Jos USA ei voi korvata niitä muualta, tulli vain nostaa hintaa. Jos vaihtoehtoja on, vienti voi kärsiä enemmän, Kurronen arvioi.
Esimerkiksi Kurronen nostaa Vaisalan mittauslaitteet, joilla voidaan tutkia hurrikaaneja. Muualla maailmassa ei valmisteta vastaavia. Siispä ostaja Yhdysvalloissa joutuu maksamaan niistä vain kovemman hinnan.
Yllättävä logiikka tullilaskelmien takana
Trumpin hallinto väitti perustaneensa tullit monimutkaisiin maakohtaisiin laskelmiin.
Tulleissa piti olla huomioituna muiden maiden tullien ohella erilaiset kansalliset tuet, jopa arvolisäverotaso. Kurrosen mukaan laskukaava näyttää kuitenkin olevan paljon yksinkertaisempi.
– Näyttää siltä, että tullitasot on laskettu yksinkertaisella kaavalla: on otettu Yhdysvaltojen viime vuoden kauppatase ja verrattu sitä kyseisen maan tuontiin. Sitten luku on jaettu kahdella. Se selittää, miksi prosentit näyttävät niin satunnaisilta.
Juhana Brotherus pitää tullien perusteluja hämmentävinä ja niiden seurauksia talouskasvulle selvästi negatiivisina.
– Tullit näyttävät perustuvan suoraan kauppataseen alijäämään, mikä on täysin poikkeuksellinen ja taloustieteellisesti kestämätön lähtökohta. Lisäksi ne vaikuttavat tulleen täysin yllättäen ja ilman minkäänlaista ennustettavuutta, Brotherus sanoo.
Tuleeko Amerikasta rikkaampi? Ei näillä keinoilla
Trump lupasi, että tullit tekevät Yhdysvalloista jälleen vauraan. Kurrosta väite ei vakuuta.
– Lyhyellä aikavälillä tämä on talouskasvua jarruttava ja osakkeita painava liike. Yritysten tuloksentekokyky heikkenee, inflaatio nousee hieman, mutta kulutuskysyntä laskee.
– Tämä on selkeä askel syvemmälle kauppasotaan. Nyt jää nähtäväksi, kuinka laajasti muut maat lähtevät mukaan, Sanna Kurronen toteaa.
Tullit vaihtelivat valtavasti eri mailla. Kiinan tullit nousivat kaikkein jyrkimmin – jopa yli 50 prosenttiin, kun aiempiin korotuksiin lisättiin vielä uutta 34 prosenttia.
– Se voi avata tilaisuuksia maille, joihin kohdistuu lievemmät tullit, kuten Iso-Britannialle ja EU:lle. Mutta kokonaisuudessaan vaikutukset ovat kielteisiä, Kurronen toteaa.
EU pohtii vastatoimia
EU:n reaktiot kauppasotaan ovat olleet toistaiseksi maltillisia. Vastatoimia on valmisteltu, mutta lykätty, ja neuvotteluyhteyttä on pidetty auki.
– On mahdollista, että tilanteeseen saadaan helpotuksia, kuten poikkeuksia tai kiintiöitä – aivan kuten saatiin edellisen Trumpin kauden aikana teräs- ja alumiinitulleihin.
Maailmantalouden kannalta Kuronen näkee tilanteessa riskejä, mutta myös mahdollisuuksia.
– Yritykset ovat ketteriä, ja myös valtioiden elvytystoimet voivat lieventää iskua. Esimerkiksi Etelä-Korea tukee nyt autoteollisuuttaan ja Saksa on käynnistänyt investointipaketin. Vapaan kaupan edistäminen muualla maailmassa voi osittain tasapainottaa Yhdysvaltain sulkeutumista.
Juttu päivittyy.
