Ammattikorkeakoulut haluavat päivittää ylemmät ammattinimikkeensä eurooppalaiseen tapaan maistereiksi. Myös tohtorintutkintojen antaminen kiinnostaa ammattikorkeakouluja.
Ammattikorkeakoulut haluavat nimetä tutkintonsa uudelleen. Nykyiset nimikkeet ovat käytössä vain Suomessa, ja niiden tunnettavuus muualla on heikko.
– Suomi on ainut maa, jossa ammattikorkeakoulujen ylempiä tutkintoja ei kutsuta maistereiksi, huomauttaa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) rehtori Pertti Puusaari.
Esimerkiksi HAMK:ssa vuosittain kaksisataa opiskelijaa suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, joka jatkossa halutaan nimetä maisterintutkinnoiksi.
Puusaari katsoo, että Suomessa käytössä oleva kotikutoinen nimike on rajoittava, koska sitä ei muualla ymmärretä eikä osata laittaa oikeaan mittapuuhun. Tutkinnon suorittajille nimikkeellä on merkitystä työmarkkinoilla.
– Tutkinnon suorittanut joutuu tavallaan itse todistamaan tutkintonsa tason.
Tilastojen perusteella maisterin tutkinnolla työllistyy paremmin kuin ammattikorkeakoulututkinnolla.
Tahdosta kiinni
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen nimeäminen maisterintutkinnoiksi vaatii muutoksen lainsäädännössä. Sen vuoksi katseet on suunnattu eduskuntaan.
Puusaari sanoo, että muutos on tahdosta kiinni, ja toivoo sen tapahtuvan nopeasti.
– Asia on haluttu nostaa esille nyt, koska parhaillaan on käynnissä korkeakoulujen visiotyö. Sen on määrä olla valmis vuoden 2026 puolivälissä. Siinä ratkaistaan näitä asioita, ja siksi on tärkeä vaikuttaa asiaan nyt.
Muutosta ajavat kaikki ammattikorkeakoulut.
Myös tohtorintutkinnot kiinnostavat
Suurin osa ammattikorkeakouluista haluaa myös oikeuden antaa ammatillisia tohtorintutkintoja. Näin on jo useimmissa Euroopan maissa.
– Tänä päivänä ammattikorkeakouluissa ohjataan jo väitöskirjoja, mutta meillä ei ole oikeutta antaa tohtorintutkintoa. Ne henkilöt, jotka näitä tutkintoja tekevät, ovat vahvasti työelämässä mukana. Mielestämme Suomi tarvitsee tällaista, toteaa HAMK:n vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
Rehtori Puusaari sanoo, että muutoksista hyötyisivät nimenomaan yritykset, joille koulutetaan räätälöidysti heidän omasta henkilöstöstä parhaita tuotekehittelijöitä.
– Muutosten tavoite on parantaa Suomen kilpailukykyä yrityksissä tapahtuvan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotyön avulla. Haluamme kouluttaa yrityksille parhaita ratkaisijoita ja kehittäjiä, jotka eivät ole perinteiseen tapaan tieteentekijöitä.
Puusaari huomauttaa, että muutokset eivät maksa käytännössä mitään, mutta antavat mahdollisuuden lisätä yritysten menestymistä.
