Euroopan komissio on huomautellut vuosikaudet Suomea vuonna 2000 voimaan tulleen vesipuitedirektiivin rikkomisesta. Lokakuussa komissio vaati Suomea korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa.
Kuivakiskoista nimeä kantava vesipuitedirektiiivi VPD velvoittaa valtiot parantamaan vesistöjen tilan hyväksi.
Se, mitä muutoksia komissio tarkkaan ottaen Suomelta nyt vaatii, jää pimentoon, koska valtioneuvoston kanslia päätti salata virallisen huomautuksen sisällön. Kanslian mukaan komissio vastusti huomautuksen sisällön julkistamista. Valtioneuvoston kanslian mukaan sisällön julkistaminen vaarantaisi Suomen ja komission suhteet sekä saattaisi vaikeuttaa rikkomusasian sovinnollista käsittelyä.
Tämänhetkisen aikataulun mukaan Suomen on vastattava komissiolle 14. tammikuuta 2025 mennessä.
Aiempien komission huomautusten valossa huomautus koskee muun muassa direktiivin tavoitteiden vastaisia vanhojen vesivoimalaitosten lupia. Vanhat lupaehdot eivät edistä vesistön ekologisen tilan parantamista, vaan heikentävät vesistöjä entisestään. Esimerkiksi Kemijoen voimalaitosten lupien puutteellisuus todettiin jo 20 vuotta sitten.
Vesivoimalaitokset saivat lupia nopeutetussa menettelyssä sotien jälkeen, eikä silloin ympäristövaikutuksista ollut nykyistä tieteellistä tutkimustietoa. Ilmastonmuutos ja lajikato olivat vielä tuntemattomia asioita.
Suomi esittää ohituskaistaa vesivoimahankkeille
Viikko komission huomautuksen jälkeen hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, joka mahdollistaa ohituskaistan vesirakentamishankkeille, vaikka ne pilaisivat vesistöjä. Hallitus ei esitä esimerkiksi Kemijoen vanhojen voimalaitoslupien muuttamista. Esitystä ovat arvostelleet muiden muassa kalatalousalueet.
Marraskuussa ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) vastasi eduskunnassa Krista Mikkosen (vihr.) kysymykseen ja kertoi, että voimalaitoslupien tarkistamisesta tullaan antamaan esitys keväällä 2025. Mykkäsen mukaan tarkoitus on parantaa investointiluvituksen sujuvuutta, lupavarmuutta sekä huolehtia ympäristövaatimusten riittävyydestä.
Viime talvena Suomen hallitus edisti vesivoimarakentamista avaamalla vesivoimarakentamiselle valtion energiatuen vesivoimayhtiö Kemijoki oy:n toivomuksesta. Hallitus pitää vesivoimaa päästöttömänä energiana, joka tukee vihreää siirtymää.
Suomen suurin vesivoimasäännöstelty vesistö on Kemijoen vesistö, jonka ekologinen tila on heikentynyt tyydyttäväksi. Suomen vesistöistä direktiivin vastaisessa tilassa ovatkin erityisesti jokivesistöt, joista peräti kolmasosa on hyvää heikommassa tilassa.
Merkittävä jokivesistöjen tilan heikentäjä on juuri vesivoiman tuotanto.
Vesivoimaloiden padot sulkevat vaelluskaloilta pääsyn jokeen ja takaisin mereen. Joen virtaamien muuttelu tuhoaa eliölajeja.
Säännöstely muuttunut yhä haitallisemmaksi
Vesidirektiivin rikkominen näkyy Kemijoella. Direktiivin perusteella virtaaman sääntelyä pitäisi vähentää. Kemijoen virtaamien sääntelyä on kuitenkin lisätty. Muun muassa Oulun yliopistossa tehty tutkimus osoitti tämän lyhytaikaissäädön lisääntyneen Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa.
Syynä on sähkömarkkinoiden muutos, jossa vesivoima täyttää tuulivoiman aukkoja tyynen sään aikaan.
Tällä lyhytaikaissäännöstelyksi tai -säädöksi kutsutulla säännöstelytavalla tähdätään sähköpörssin kysyntähuippuihin, jolloin vesisähköstä saadaan paras hinta. Uudessa säännöstelytavassa virtaaman määrää lisätään ja vähennetään jopa minuuttitahdilla.
Hintaralli nopeutuu entisestään, kun Euroopan sähkömarkkinat ovat siirtymässä tuntihinnoittelusta varttitunnin hintoihin.
Uusi säännöstelytapa on tutkimusten mukaan erittäin haitallista ekosysteemille ja on lisääntynyt Pohjoismaista erityisesti Suomessa. Lisääntyvä nopea säännöstely heikentää jäitä yhdessä ilmaston lämpenemisen kanssa.
Voimakas virtaaman muuttelu häiritsee jokien virkistyskäyttöä monin tavoin myös kesällä. Virtaaman nopea lisäys on vaarallista vedessä liikkuville.
Komissio on vaatinut vuosikausia Suomea tarkistamaan vesivoimalaitosten vanhat luvat, jotta jokivesistöjen parantuminen alkaisi.
Kemijoki oy väittää perus- ja ihmisoikeuksiaan loukatun
Vesivoimayhtiöt Kemijoki oy ja Pohjolan Voima oy ovat vastustaneet vesipuitedirektiviin perustuvia parannusesityksiä kynsin hampain.
Molemmat vesivoimayhtiöt ovat niin kutsuttuja mankala-yhtiöitä, jotka saavat luovuttaa tuottamansa sähkön omistajille omakustannushintaan. Kemijoki oy:n tuottamasta sähköstä suurimman osan 67,3 prosenttia saa Fortum, joka myy sähkön markkinoille pörssihinnoilla.
Fortum onkin Kemijoki oy:n tosiasiallinen vallankäyttäjä, joka tosiasiassa päättää miten Kemijokea säännöstellään ja miten yhtiö suhtautuu ympäristövaatimuksiin. Fortumin vallasta saatiin näyttö, kun yhtiö luopui Sierilän voimalaitoshankkeesta.
Yhtiöiden vastarintaa on nähty, esimerkiksi vuonna 2017, kun Lapin ely-keskuksen kalatalousviranomainen teki hakemuksen vesivoimayhtiöiden eli Kemijoki oy:n ja Pohjolan Voima oy:n kalatalousvelvoitteiden uudistamisesta. Hakemuksessa esitettiin myös, että yhtiöt tulisi velvoittaa rakentamaan vaelluskaloille kalatiet ohi voimalapatojen.
Ely-keskuksen hakemus perustuu juuri vesipuitedirektiiviin ja uusimpaan luonnontieteelliseen tutkimustietoon.
Kemijoki oy:n massiivisen kirjelmöinnin vuoksi asian käsittely kesti Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa (avissa) seitsemän vuotta. Virasto sai aiheettomasta viivyttelystä huomautuksen.
Aluehallintovirasto antoi vihdoin heinäkuussa 2024 päätöksen kalatalousvelvoitteen muutoksesta. Siinä lisätään kalojen istutusta ja velvoitetaan yhtiöt rakentamaan vaelluskaloille kulkutiet ohi voimalapatojen.
Kemijoki oy ja Pohjolan Voima oy ovat valittaneet avin päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.
Kemijoki oy:n mukaan viranomaisen vaatimus kalakantojen parantamisesta ja kalateiden rakentamisesta voimalapatojen ohi rikkoo jopa yhtiön perus- ja ihmisoikeuksia. Yhtiön mielestä avin määräämien velvoitteiden kustannukset loukkaisivat perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen yhtiölle takaamaa omaisuuden suojaa.
