Hallitus toivottaa yksityisen puolen lääkärit tervetulleeksi mallin toteuttamiseen. Miten heitä aiotaan houkutella, ei vielä kuultu, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Päivi Lakka.
Päivi Lakkapolitiikan toimittaja
Oppositio on vaatinut hallitusta puuttumaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiin. Viimeksi tänään keskiviikkona se vastasi keskustan ja Liike Nytin välikysymykseen.
Hyvinvointialueiden ahdingon keskellä myönteinen julkisuus on hallitukselle enemmän kuin tervetullutta. Sellaista se saikin eilen tiistaina, kun vastuuministerit kertoivat, että hallitus käynnistää seurantaryhmän omalääkärimallin toteuttamisesta.
Omalääkärimallin ideana on se, että jokaisen perusterveydenhuollon lääkärin vastuulle jaetaan tietty osuus tietyn alueen asukkaita. Mallille löytyy kannatusta niin kansalaisten kuin eduskuntaryhmien keskuudessa.
Tutkimusnäyttökin on lupaavaa. Saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon jatkuvuus, saatavuus ja laatu paranevat, erikoissairaanhoidon lähetteet vähenevät ja kustannuksia onnistuttaisiin hillitsemään.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan tavoitteena on, että tämän hallituskauden lopussa jokaisella suomalaisella on omalääkäri. Konkretia tiedotustilaisuudesta jäi kuitenkin puuttumaan.
Haasteena pula lääkäreistä
Yksi keskeinen este omalääkärimallin toteuttamisessa on terveyskeskusten pula yleislääketieteen erikoislääkäreistä. Suomessa lääkäreitä on tarpeeksi, mutta heitä on vaikea houkutella julkiselle sektorille.
Hallitus toivottaakin yksityisen puolen lääkärit tervetulleeksi mallin toteuttamiseen. Miten lääkärit houkutellaan mukaan, ei vielä eilen kuultu.
Ammatinharjoittajamallissa yksityisen puolen lääkärit toimisivat eräänlaisina yrittäjinä, jotka ottaisivat vastuulleen tietyn osan väestöstä ilman, että olisivat suoraan hyvinvointialueiden palkkalistoilla.
Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasosen mukaan mallissa olisi tarkoitus hyödyntää myös yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia. Hallitus on varannut tällä vaalikaudella Kela-korvauksiin valtion budjetista 335 miljoonaa euroa.
Haasteena on kuitenkin edelleen se, että samoilla alueilla, joilla ikääntynyttä väestöä ja hoidon jatkuvuuden tarvetta on kaikkein eniten, myös yksityislääkäreistäkin on eniten pulaa.
Omalääkärimallin toteuttaminen näyttäytyy oudossa valossa myös siksi, että hallitus on samaan aikaan pidentämässä hoitotakuuta kolmeen kuukauteen ja leikkaamassa tämän seurauksena 120 miljoonaa euroa perusterveydenhuollosta.
Hallituksen säästöt ja lupaukset ristiriidassa
Käytännössä omalääkärimalli on lopulta vain houkuttelevampi nimi hoidon jatkuvuudelle perusterveydenhuollossa. Nimenomaan tähän perustuu pitkälti myös se, että mallilla on mahdollista säästää rahaa.
Tässä mielessä hallituksen leikkaukset perusterveydenhuoltoon ovat ristiriidassa omalääkärimallin toteuttamisen kanssa.
Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Juha Auvinen on todennut sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että hoitotakuuta ja perusterveydenhuollon resursseja heikentämällä ei tulla saavuttamaan palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden parantumista, ainakaan yhdenvertaisesti.
Kela-korvausten turvin varakkain osa kansalaisista pääsee ohittamaan jonot käyttämällä yksityislääkäripalveluita.
Samalla julkisen perusterveydenhuollon varassa olevat ja usein hoidon jatkuvuutta kipeimmin tarvitsevat eläkeläiset, sairaimmat ja vähävaraisimmat eivät pääse yhtä lailla osaksi mallin hienouksia.
Hallituksen omalääkärimalli saattaa siis parantaa joidenkin ihmisten palveluiden jatkuvuutta ja saatavuutta, mutta ei kaikkien.
Se ei estä hallitusta mainostamasta mallia aina, kun keskustelu kääntyy sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmiin ja hyvinvointialueiden ahdinkoon.
Tämän lisäksi nurkan takana ovat kevään alue- ja kuntavaalit, joiden keskeinen teema tulee olemaan kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden pelastaminen.
Ennen vaaleja äänestäjillä on kuitenkin lupa vaatia ministereiltä mallista myös enemmän konkretiaa.
