Asiaperusteet yksityislääkärien Kela-korvausten puolesta ovat vähissä. Jäljelle jää kiusallinen vaikutelma pääministeripuolueen yhteyksistä yksityisiin sote-jätteihin.
Petteri Lindholmtaloustoimittaja
Yksityislääkärikäyntien korotettujen Kela-korvausten toimivuudesta on sadellut viime viikkoina ensimmäisiä tuloksia, eivätkä ne näytä lupaavilta.
Pähkinänkuoressa: verorahaa uppoaa kymmeniä miljoonia enemmän kuin ennen, mutta käynnit eivät ole kasvaneet juuri lainkaan. Hallituksen tavoite oli lisätä käyntejä runsaasti, jotta paine julkisen sektorin hoitojonoissa helpottaisi.
- Lue lisää: Professori kuvailee hallituksen uudistuksen tuloksia masentaviksi: Verorahaa uppoaa kaksinkertaisesti, hyöty olematon
Hallitus puolustaa uudistusta kaikesta huolimatta.
Se ei lupaa hyvää niin sanotun tietoon perustuvan päätöksenteon kannalta, jollaisen puolesta nykyhallituskin puhuu ohjelmassaan.
Kiusallisia ajatuksia se herättää eritoten pääministeripuolue kokoomuksen kannalta.
Toimiiko uudistus?
Miten tietää, onko Kela-korvausten korotuksen kaltainen uudistus toimiva?
Ihannetapauksessa käytössä olisi tutkimusta, joka kertoisi selkeästi syy-seuraussuhteista. Yleensä lakimuutoksia joudutaan kuitenkin tekemään puutteellisen tiedon valossa ja turvautumaan vähemmän varmaan tietoon, asiantuntijoiden arvioihin ja erilaisiin oletuksiin. Tällaisten varassa ollaan nytkin.
Kela kertoo, että yksityislääkäreitä käyttää uudistuksen jäljiltä lähes sama joukko kuin aiemminkin. Käynnit taas ovat kasvaneet uudistuksen jäljiltä vielä vähemmän, alle prosentin, vaikka kulut ovat yli 2,5-kertaistuneet. Toimiakseen reformin pitäisi siirtää runsaasti ihmisiä julkisen sektorin jonoista yksityiselle puolelle.
Vertailu ei ole aukoton, koska on mahdollista, että ilman uudistusta yksityislääkäriltä olisikin siirrytty julkiselle. Muutos on kuitenkin niin pieni, että parhaimmillaankin lisämiljoonilla on saatu aikaan vain marginaalinen määrä siirtymää pois julkisen sektorin jonoista.
Asiantuntijat ovat niin ikään jatkuvasti epäilleet uudistuksen hyötyjä. Kriittisiä ovat olleet esimerkiksi Ylen haastattelemat terveystaloustieteilijät, uudistusta selvittänyt Kelan oma väki sekä Lääkäriliitto, joka vaatii tuoreeltaan uudistuksen perumista.
Edes teoreetiset oletukset eivät puolla reformia. Yksityislääkärin hinta on usein lähellä sataa euroa korotusten jälkeenkin, joten on epärealistista olettaa, että ainakaan pienituloiset siirtyisivät yksityiselle.
Historia? Ei tukea uudistukselle sieltäkään. Aiempina vuosikymmeninä Kela-korvausten muutokset ja lääkärien käyttö eivät nimittäin ole olleet juuri minkäänlaisessa yhteydessä.
Kaikeasta tästä huolimatta hallitus puolustaa uudistusta.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puhui reformin puolesta muutama päivä sitten Helsingin Sanomille.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) taas puolusti Kela-korvausten nostoa budjettiriihessä, jossa häneltä kysyttiin, miten tehottomaan uudistukseen on varaa.
– Eiköhän se paine kuitenkin joka tapauksessa vähene julkisella puolella, kun yksityislääkärikäyntejä tuetaan. Eli tavalliset ihmiset voivat käyttää yksityisiä lääkärikäyntejä.
Näin Orpo puolusti korotettuja Kela-korvauksia budjettiriihessä tiistaina:
Vilkas liikenne terveysjättien johtoon
Kun asiaperusteet ovat hyvin hatarat, uudistuksen tehoa puolustavista puheista tulee kiusallinen vaikutelma.
Hallitus sanoo tekevänsä tietoon perustuvia päätöksiä. Nyt se on kuitenkin laittamassa yhteensä noin 400 miljoonaa uudistukseen, jonka tulokset näyttävät surkeilta. Hintalappu on sen verran iso, että uudistuksen tehon puolesta olisi hyvä olla edes jotain osoitettavaa.
Erityisen kiusalliselta tilanne näyttää kokoomuksen kannalta, joka on pääministeripuolue, ja jonka ministeri vastaa Kela-korvauksista.
Vaikutelma on kelju, koska puolueella on ollut vuosien ajan tiiviit suhteet yksityisiin terveysjätteihin. Niihin on siirtynyt kokoomuksen riveistä useita poliitikkoja, jotka olivat aiemmin merkittävissä rooleissa terveyspolitiikassa.
Esimerkiksi entinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty lähti 2016 eduskunnasta johtotehtäviin Terveystaloon. Kokoomuskansanedustaja Lasse Männistö taas hyppäsi vuosi aiemmin politiikasta Mehiläisen johtoryhmään. Tehtävä? Johtaa palveluita, joita Mehiläinen tarjoaa julkisen terveydenhuollon ulkoistamiseen yksityisille yrityksille. Mehiläiseen siirtyi myös kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja toiminut Joonas Turunen.
Kokoomuspoliitikkojen loikkauksista on kulunut jo vuosia, ja esimerkiksi Räty on sittemmin siirtynyt Terveystalosta vammaispalveluita tuottavan Validian toimitusjohtajaksi.
Terveysjäteillä jäljellä on kuitenkin edelleen väistämättä vahvat kontaktit kokoomuspoliitikkoihin. Kun liikeyritykset palkkaavat entisiä poliitikkoja, ne ostavat juuri poliittisia kontakteja ja vaikutusvaltaa.
Kansalaiset eivät voi lopulta tietää, kuinka tarkasti hallitus on kuunnellut kutakin lobbaria ja asiantuntijaa Kela-korvausten uudistuksesta päättäessään.
Kela-korvausten korotuksiin varatulla 400 miljoonalla eurolla voisi vaihtoehtoisesti toteuttaa esimerkiksi Lääkäriliiton peräänkuuluttaman omalääkärikokeilun. Hyvin karkeasti laskien summalla maksaisi myös esimerkiksi noin tuhannen lääkärin palkan neljän vuoden ajan.
Hallituksessa vaihtoehtoisia ratkaisuja on saatettu ylenkatsoa.
On vaikea välttyä vaikutelmalta, että asiaan eivät olisi vaikuttaneet läheiset suhteet terveysjätteihin.