Jos ei tuloksena ollut vaalibudjetti, niin rahaa jaettiin ainakin pormestari Juhana Vartiasen (kok.) tulevia vuosia koskeviin varoituksiin nähden varsin avokätisesti, kirjoittaa toimittaja Tero Valtanen.
Tero Valtanen
Helsingin pormestaristo hymisteli eilen torstaina budjettia koskevassa infossa tyytyväisenä. Rahaa näytti riittävän lisättäväksi kaikille toimialoille, ilman leikkauksia.
Suurimmat puolueet päättivät budjettineuvotteluissa myös siitä, ettei Helsinki ota käyttöön esimerkiksi terveyskeskusmaksuja. Toisin kuin muilla hyvinvointialueilla Helsingissä ei vastaisuudessakaan peritä maksua terveyskeskuskäynneistä. Lain mukaan terveyskeskuslääkärillä käynti saisi maksaa tällä hetkellä korkeintaan 23 euroa. Ensi vuonna maksu saa olla 28,20 euroa.
Terveyskeskusmaksuista käytiin kova poliittinen vääntö budjettineuvotteluissa. Suurin valtuustoryhmä kokoomus piti terveyskeskusmaksujen käyttöönottamista perusteltuna. Vasemmistoliitto, vihreät ja SDP vastustivat terveyskeskusmaksuja.
Toinen sote-sektoria koskeva iso linjaus on, että Helsinki jatkaa 14 vuorokauden hoitotakuuta. Helsinkiläisten on siis päästävä vastedeskin terveyskeskuksissa hoitajan vastaanotolle kahdessa viikossa. Helsingin linjaus on tiukempi kuin maan hallituksen ensi vuodelle suunnittelema kolmen kuukauden hoitotakuu.
Sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.) on todennut, että toiminnan painopiste on vastaisuudessakin palvelujen laadukas tuottaminen.
Toimintamenojen kasvattamisen lisäksi Helsinki päätti jatkaa miljardiluokan investointiohjelmaansa, josta osa rahoitetaan ottamalla velkaa. Investointirahoitusta käytetään muun muassa suuriin liikennehankkeisiin, asuntotuotannon edistämiseen ja koulujen korjaamiseen. Budjetilla vastataan kaupungin tulevaan kasvuun.
Tuuli voi kääntyä
Helsingillä voi kuitenkin olla tulevina vuosina edessään taloudellisesti selvästi tiukemmat ajat. Talousmiehenä tunnettu pormestari Juhana Vartiainen (kok.) kiirehti jo ennen suurimpien poliittisen ryhmien käymiä budjettineuvotteluja varoittelemaan tulevien vuosien tiukemmista ajoista. Esimerkiksi Helsingin velkaantuminen uhkaa kasvaa selvästi.
Jopa Vartiasen näyttää olleen vaikea vetää suitsia kireämmälle ensi kevään kuntavaalien alla käydyissä budjettineuvotteluissa. Jos ei tuloksena ollut suoranainen vaalibudjetti, niin rahaa jaettiin ainakin Vartiaisen tulevia vuosia koskeviin varoituksiin nähden hyvin avokätisesti.
Helsingin ensi vuoden talousarviossa toimintamenot kasvavat 6,2 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kaupungin toimintamenot ovat yhteensä 3,3 miljardia. Tämä summa ei sisällä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menoja. Nämä niin kutsutut sote-menot ovat yhtensä 3,2 miljardia euroa.
Helsinki on varakas kaupunki, mutta tulevina vuosina edessä voi siis olla esimerkiksi investointien lykkääminen, kuten uusien koulujen rakentaminen ja vanhojen korjaaminen.
Keskusteluun saattavat nousta uudelleen myös terveydenhuollon palvelumaksujen korottaminen sekä terveyskeskusmaksut.
Kaupungin tarjoamissa kulttuurin ja vapaa-ajan palveluissa puolestaan edessä voivat olla lippujen hintojen korotukset.
Helsinki on rakentanut vauhdilla myös uusia asuntoja ja raideyhteyksiä, mutta tämäkin tahti saattaa hidastua taloustilanteen tiukentuessa.
Reippaasta rahanjaosta huolimatta pienestä varovaisuudesta ensi vuoden talousarviossa kertoo kuitenkin se, että miljardiluokan investointiohjelmaan ei tällä kertaa tehty budjettineuvotteluissa korotusta, mikä on varsin poikkeuksellista.
Seuraavalla budjettikierroksella suitsia vetelee jo uusi pormestari, koska nykyinen pormestari Juhana Vartianen on ilmoittanut, ettei tavoitele jatkokautta.
