Israelin hallitus ei ole tässä vaiheessa pyrkinyt lopettamaan Gazan sotaa, kirjoittaa Ylen ulkomaantoimittaja Vilma Romsi.
Vilma Romsiulkomaantoimittaja
Israel päätti varhain tiistaina kahdeksan viikkoa kestäneen aselevon pommittamalla Gazaa rajusti.
Israelin mukaan sotiminen jatkui, koska ”Hamas on toistuvasti kieltäytynyt vapauttamasta panttivankeja ja tyrmännyt kaikki Yhdysvaltojen erikoislähettilään Steve Witkoffin ja neuvottelujen välittäjien ehdotukset”.
Israel kuitenkin on itse kieltäytynyt neuvotteluista, joihin se sitoutui allekirjoittamalla aseleposopimuksen tammikuussa.
Israelin ja äärijärjestö Hamasin välisen aselevon ensimmäinen vaihe päättyi maaliskuun alussa. Yhdysvaltain entisen presidentin Joe Bidenin hallinnon laatiman kolmivaiheisen aseleposopimuksen mukaan toisessa vaiheessa Hamasin tulisi vapauttaa kaikki panttivangit, Israelin tulisi vetäytyä Gazasta kokonaan ja osapuolten tulisi aloittaa neuvottelut pysyvästä rauhasta.
Kaksi jälkimmäistä ehtoa ovat Israelille vaikeita. Se on siksi pyrkinyt aselevon toiseen vaiheeseen siirtymisen sijaan pidentämään aselevon ensimmäistä vaihetta. Siten se olisi saanut vapaaksi mahdollisimman monta panttivankia samalla, kun se olisi pitänyt auki takaoven taisteluiden jatkamiselle.
Hamas on vaatinut etenemistä alkuperäisen sopimuksen mukaan. Panttivangit ovat sen ainoa, julma valttikortti, josta se ei luovu ilman takeita sodan loppumisesta.
Kaiken keskiössä on Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja hänen poliittinen tulevaisuutensa.
Netanjahun päätöksellä jatkaa sotaa ei ole kansan tukea. Israelin demokratiainstituutin tuoreen kyselyn mukaan 73 prosenttia israelilaisista kannattaa siirtymistä aselevon toiseen vaiheeseen.
Saman kyselyn mukaan yli 72 prosenttia israelilaisista vaatii Netanjahua kantamaan vastuun Hamasin vuoden 2023 terrorihyökkäyksestä ja eroamaan tehtävästään.
Netanjahun hallitus on riippuvainen äärioikeistolaisista puolueista. Yksi niistä, turvallisuusministeri Itamar Ben-Gvirin johtama Juutalainen voima, erosi hallituksesta tammikuussa vastalauseena aselepoon suostumiselle. Ben-Gvir on luvannut palata hallitukseen, mikäli sotiminen jatkuu.
Sotatilan nojalla Netanjahu on muun muassa onnistunut viivästyttämään oikeusprosessia, jossa hän on syytettynä korruptiosta. Sodan päättyminen puolestaan toisi viimeistään mukanaan valtion tutkinnan Hamasin hyökkäykseen johtaneista epäonnistumisista.
Puolitoista vuotta jatkuneen sodan jälkeen on yhä epäselvää, mitä Israel tavoittelee.
Israelin julkilausuttuja sotatavoitteita ovat panttivankien vapauttamisen lisäksi Hamasin tuhoaminen.
Nyt Hamasin tuhoaminen siis jatkuu, mutta mihin pisteeseen saakka? Yhdysvaltojen entinen ulkoministeri Antony Blinken sanoi tammikuussa, että Hamas on rekrytoinut riveihinsä lähes saman määrän uusia taistelijoita kuin Israel on saanut tapettua.
Gazan terveysministeriön mukaan Israel on surmannut Gazassa yli 48 500 palestiinalaista. Alueen infrastruktuurista suurin osa on tuhottu, ja jäljellä on valtava humanitaarinen kriisi.
Israel ei ole edelleenkään esittänyt suunnitelmaa sodanjälkeiselle Gazalle.
